Savonlinnasta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026

Neljä Itä-Suomen maakuntaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-­Savo ovat päättäneet yksissä tuumin hakea Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Yksituumaisuutta kuvastaa se, että ehdotus tuli Pohjois-Savosta huolimatta siitä, että Savonlinna on etelä­savolainen kaupunki.

Itä-Suomessa nähdään, että Savonlinna on suomalaisessa kaupunkikentässä aivan erityinen tapaus. Se on Järvi-Suomen sydämessä, keskellä Saimaata, joka on yksi Suomen arvokkaimmista luontoympäristöistä. Savon­linna on itäisen Suomen vanhin kaupunki, joka sai kaupunkioikeudet 1639.

Savonlinnan helmi on 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna, Pähkinäsaaren rauhan rajalinna, joka on todistanut Suomen historiaa vuosisatojen ajan. Olavinlinna on Pohjoismaiden vanhin yhä toiminnassa oleva linna. Se tunnetaan kansainvälisesti Savonlinnan oopperajuhlien pitopaikkana. Juhlat perusti Aino Ackté 1912.

Yhtäjaksoisesti Olavinlinnassa on järjestetty oopperajuhlia vuodesta 1967 lähtien, ja ne ovat yksi maailman arvostetuimmista oopperajuhlista. Suomalaisessa kulttuurifesti­vaalikentässä ooppera­juhlilla on johtava asema juuri sen vuoksi, että se on myös kansain­välisesti vertaillen maailman huippuluokkaa, Suomen käyntikortti maailmalla.

Itä-Suomessa on vahva kulttuurifestivaaliperinne, osin Savonlinnan Oopperajuhlien esimerkin innoittamana. Hyviä esimerkkejä ovat Kuopio tanssii ja soi, Lappeenrannan Balettigaala, Rääkkylän Kihhaus Folk, Ilosaarirock ja Mikkelin Musiikkijuhlat.

Itäsuomalaista kulttuuria ovat myös luonto, järvet ja metsät. Savonlinnan seudun ylpeys on Saimaan norppa, yksi maailman harvinaisimmista eläimistä, jonka kantaa on viime vuosina tehokkaiden suojelutoimien ansiosta kyetty vahvistamaan.

Harvinaisuudestaan huolimatta myös turistit voivat safareilla nähdä norppia. Tämä kertoo siitä, että matkailu voidaan järjestää niin, ettei se aiheuta uhkaa herkälle luonnolle.

Saimaan vesistö yhdistää Itä-Suomea ja ulottuu kaikkien neljän maakunnan alueelle. Järvi-Suomen merkitystä Suomen matkailun keskeisenä alueena ei voi liioitella. Alueen matkailullista vetovoimaa voidaan merkittävästi lisätä. Itä-Suomi on erityisesti luontomatkailukohde, jossa matkailu voidaan järjestää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Juuri Itä-Suomen luonto on se, joka väkevästi on ollut rakentamassa kansallista identiteettiä, suomalaisuutta, joka nousee metsän hiljaisuudesta ja järvien puhtaudesta. Suomen kansallismaisemat ovat Itä-Suomessa.

Matkailun rooli elinkeinona kasvaa. Itä-Suomessa matkailu nojaa vahvasti luontoon ja kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. Ne houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä turisteja. Tärkeää on myös, että alueen asukkaat voivat tuntea aitoa kotiseutuylpeyttä ja nähdä, mitä mahdollisuuksia alue tarjoaa myös tulevaisuudessa.

Euroopan neuvoston päätöksessä vuodelta 2014 ­todetaan, että ”Kulttuuripääkaupunki-nimitys olisi edelleen varattava kaupungeille niiden koosta riippumatta, mutta laajemman yleisön saavuttamiseksi ja vaikutusten moninkertaistamiseksi asianomaisilla kaupungeilla olisi myös aiempaan tapaan oltava mahdollisuus ottaa toimintaan mukaan niitä ympäröivät alueet”.

Tähän päätöslauselmaan perustuen näemme, että Savonlinnan Euroopan kulttuuripääkaupunkina toisi merkittävää lisäarvoa koko Itä-Suomeen. Erityispiirteenä olisi kulttuuri­pääkaupungin verkostomaisuus, jossa Savonlinnan ohella olisivat mukana maakunnat, kaupungit, kunnat ja kylät.

Olemme varmoja siitä, että päätöksellä olisi myönteinen vipuvaikutus yleiseen kehitykseen, uudistumiseen ja veto­voimaisuuteen.

Tiedämme, että Itä-­Suomella on suuria haasteita muun muassa väestökehityksen osalta. Sen vuoksi kulttuuripääkaupunkihanke toisi myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi taloudellisen toimeliaisuuden ja työpaikkojen lisääntymisenä.

Kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke toimii veturina, jonka avulla Itä-Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia voidaan merkittävästi parantaa. Yhteistyön merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Se, että neljä maakuntaa on päättänyt yhdessä lähteä viemään eteenpäin tätä hanketta, on alkusysäys sille, että alueen yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan ja niitä toteutetaan laajemminkin.

Kulttuuripääkaupunki 2026 ei tule olemaan ylhäältä päin johdettu hanke, vaan siihen tullaan liittämään vahva paikallisuutta ja paikallisten ihmisten roolia korostava ulottuvuus.

Itä-Suomen omaleimaisuus nousee itäsuomalaisista ihmisistä, heidän elämäntavastaan, perinteistään, luonteestaan ja ominaispiirteistään. He ovat tärkein vetovoimatekijä ja viihtyvyyden tuoja, jota haluamme tuoda vahvasti esille käynnistämällä tämän kulttuuripää­kaupunkihankkeen.