Jääkö Suomi altavastaajaksi, kun energialaitokset uusitaan nopeasti vanhenevalla tekniikalla tiukkojen päästötavoitteiden vuoksi?
Laitteiden uusimiseen hiilineutraaliuuden vuoksi joudutaan käyttämään väkisin rahaa, mikä syö mahdollisuuksia uuden kehittämiseltä.1.3.202101:00
Saksalainen Franz Fischer ja Itävalta-Unkarissa syntynyt Hans Tropsch kehittivät 1920-luvulla Kaiser Wilhelm -instituutissa mainion menetelmän, jolla vety ja häkä yhdistettiin ja saatiin aikaan kivihiilestä polttonestettä. Saksa tuotti sota-aikoina menetelmällä lujasti dieseliä, 6,5 miljardia litraa vuonna 1944.
Suomessakaan ei ole öljyä omasta takaa. Sen sijaan kotimaista energiaa makaa soissa miljardeja kuutioita ja sitä kasvaa vuosittain kaksinkertaisesti käyttöön nähden. Tätä kotimaista kasvuenergiaa ei Suomessa kuitenkaan haluta käyttää, sen sijaan tuodaan epäitsekkäästi Venäjältä fossiilista öljyä ja kaasua, ja päälle vielä sähköä.
Tuonti ei hiilineutraaliuteen Euroopan ennätysajassa pyrkivää Suomea hätkäytä. Sähkön päästöt jäävät muualle. Vaikka kauppatase kärsii, ei haittaa, sillä rahaa voidaan mainiosti lainata lisää.
Nykyään maailmalla, varsinkin Saksassa hypetetään vetyenergiaa. Ajatus perustuu siihen, että tuuli- ja aurinkoenergiaa tuotetaan varsinkin kesällä runsaasti yli käytön. Ylijäämäsähkö aiotaan käyttää vedyn tuottamiseen elektrolyysin avulla. Sen jälkeen vety yhdistetään hiilidioksidiin ja saadaan synteettistä polttoainetta.
Vetytalous Fischer–Tropsch-menetelmineen on laajasti kehitteillä maailmalla. Suomessa VTT, Neste, Fortum, Wärtsilä, Q Power, metsäyhtiöt ja monet muut ovat liikkeellä. Hallitus on pannut toiveita vedyn ja synteettisen polttoaineen tuotantoon, koska jo vuonna 2035 pitää olla hiilineutraali.
Kovin paljon ei kannata vetoa lyödä siitä, että Suomessa kehitys etenisi nopeammin kuin satoja kertoja enemmän asiaan panostavissa Keski-Euroopan maissa.
Mutta hyvä on yrittää, ja näyttöäkin on. Neste onnistui patentoimaan uusiutuvan polttoaineen tuotantomenetelmän rasvoista, ja nyt yhtiö on maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja.
Synteettinen polttoaine maksaa edelleen liian paljon fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Suurin kustannus on elektrolyysin tarvitsema sähkö. Esimerkiksi Nesteen yhden tuotantolaitoksen polttoainetta vastaavaan määrään tarvittaisiin viiden tuhannen megawatin sähköteho, mikä ylittää Suomen ydinvoimaloiden tehon.
Hiilineutraaliuteen on Suomessa erittäin tiukka aikataulu. Toimivia energialaitoksia joudutaan poistamaan ennenaikaisesti. Aikataulua on perusteltu sillä, että Suomen teollisuus ja vienti pääsisivät etulyöntiasemaan, mutta tässä käy päinvastoin. Nyt joudutaan väkisin käyttämään rahaa vanhojen laitteiden uusimiseen nykyteknologialla. Se syö mahdollisuuksia uuden ja vielä paremman kehittämiseltä, vaikka juuri sitä täällä pitäisi tehdä.
Suomen metsätalouden ja -teollisuuden ongelmaksi on koitumassa osassa hallituspuolueistakin kannatusta saanut hakkuiden rajoittaminen, jossa ei ole mitään tolkkua tilanteessa, jossa metsät kasvavat lähes kaksi kertaa hakkuiden verran.
Vaikka rajoittamisella onnistuttaisiin hetkellisesti nostamaan hiilinieluja Suomessa, hakkuut kasvavat muualla maailmassa, ja metsätuhot Suomessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto hehkuttaa, että ilmastonmuutosta torjutaan yritykset edellä. Kun tämä on tilanne, ei valtion pitäisi aiheuttaa yrityksille vaikeuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
