Lukijalta: Maastopalojen sammutus vaarassa – kiristyvät vaatimukset uhkaavat VPK-toimintaa

Kalajoen metsäpalon jälkisammutusta 3.8.2021. Kuvituskuva. Kuva: Aki Paavola

Suomessa maastopalojen sammutus on perinteisesti onnistunut hyvin, osin siksi, että meillä on vahva vapaapalokuntien (VPK) verkosto.

Kun Ruotsissa vuonna 2018 koettiin laajoja maastopaloja, pohdittiin, miksi Suomessa vastaavat tilanteet ovat harvinaisia. Yksi keskeinen syy on se, että Suomessa saadaan nopeasti riittävästi henkilöstöä paikalle palon sattuessa. Tästä saadaan monesti kiittää paikkakunnalla toimivaa VPK:ta.

Nyt tätä toimivaa järjestelmää ollaan vaarantamassa. Sisäministeriön valmistelema uudistus kiristäisi pelastustoimintaan osallistuvien toimintakykyvaatimuksia. Firefit-tasot, jotka tähän asti ovat olleet suosituksia, muuttuisivat pakollisiksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen hälytysryhmään kuuluvan VPK-jäsenen – Suomessa yhteensä noin 15 000 henkilöä – pitäisi läpäistä Firefit-testit.

Tämä lisää kustannuksia hyvinvointialueille ja voi johtaa siihen, että moni kokenut vapaapalokuntalainen lopettaa uransa. Kiristyneet vaatimukset koskevat kaikkia palokunnan tehtävälajeja, mutta suurin vaikutus kohdistunee maastopalojen sammutukseen.

Maastopalojen sammutuksessa vaatimukset nousevat jopa FF3.0-tasolle, joka vastaa savusukellustehtävien kuntoa.

Kuka valvoo näitä tasoja keskellä dynaamista sammutustilannetta? Jos vaadittua tasoa ei löydy, jätetäänkö palo sammuttamatta? Tähän asti maalaisjärki on toiminut: jos tehtävä on raskas, se tehdään rauhallisemmin tai yhdessä kahden palokuntalaisen voimin.

Turvallisuus on tärkeää, mutta Suomessa pelastustehtävissä menehtyy äärimmäisen harvoin henkilöstöä. Esimerkiksi omassa palokunnassani, Tyrvään VPK:ssa, ei ole yli 135 vuoden aikana kirjattu yhtään palokuntalaisen sammutustilanteessa sairaustapahtumaan liittyvää kuolemaa. Nyt ollaan ratkaisemassa ongelmaa, jota ei käytännössä ole.

Jos kiristyksiä viedään läpi, vaarana on maastopalojen sammutuksen hidastuminen ja henkilöstöpulan paheneminen. Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa palojen odotetaan sammuvan sateen tai syksyn myötä – kuten itänaapurissa.

Kannattaa pitää mielessä myös Kalajoen suuren maastopalon opit – tilanteen alkuvaiheessa on aina resurssipulaa sammuttajista. Tarvitsemme järkevää sääntelyä, joka turvaa sekä turvallisuuden että riittävän sammutusvoiman.

Mika Ijas

Tyrvään VPK:n päällikkö