Oman kylän väkeä
Nuori Jukka Kivineva lähti Amerikkaan opiskelemaan. Kotiin hän oli päättänyt tuoda auton. Chevrolet Camaron lisäksi mukaan tarttui vaimo Elouisa Kivineva. Kuva: Rami Marjamäki16.9.201516:00
Amerikkalaiselle Elouisa Kivinevalle vaikeinta Suomeen muuttamisessa oli kieli. Vielä parikymmentä vuotta sitten, kun nuori eläintieteiden opiskelija saapui miehensä mukana Suomeen, englannilla ei selvinnyt kuin korkeintaan Helsingin Stockmannilla.
Bussilipun ostaminen ei englanniksi onnistunut, ja lihat ja leikkeleetkin olivat vielä tiskin – ja suomen kielen – takana.
Suomalaiset ovat lisäksi arkoja puhumaan kieliä. Elouisa kertoo tulevansa isosta, kovaäänisestä perheestä, johon verrattuna keskiverto suomalainen vaikutti hiljaiselta ja vetäytyvältä.
Miehensä kautta hän tiesi kuitenkin jo etukäteen, että amerikkalaisesta jopa tylyltä vaikuttava ihminen on useimmiten vain hiljainen tai ujo.
”Englannin puhuminen oli suomalaisille kuin hampaiden vetäminen, yhtä kivuliasta”, Elouisa Kivineva kuvailee. ”Päätin kuitenkin, että olen täällä vuoden, oli miten oli, ja teen vasta sitten päätöksen, jäänkö.”
Maalaismiljöö, työ ja hyvät olosuhteet lasten kasvattamiselle saivat jäämään. Eloisan aviomiehen, Jukka Kivinevan kotikulmilta Kauhajoelta pariskunta osti 1 800-luvulla rakennetun maatalon, jossa ei parina ensimmäisenä vuonna ollut edes sisävessaa.
Hevos- ja pihvikarjatilalla kasvaneelle Elouisalle maalaiselämä oli luontevaa ja töitäkin löytyi lomittajana. Sana kerrallaan alkoi suomen kielikin sujua.
Kauhajoella ulkomaalaiset olivat vielä 1980-luvulla harvinaisuus. Elouisaa luultiin aluksi usein virolaiseksi harjoittelijaksi, amerikkalaisuus tuli yllätyksenä.
Sittemmin amerikkalaisia on muuttanut paikkakunnalle enemmänkin. Ainakin kolmella paikkakuntalaisella on amerikkalainen puoliso. Koripallojoukkue Karhu basketin ulkomaalaisvahvistusten takia amerikkalaiset urheilijat ovat kaupungissa tuttu näky.
Elouisa Kivineva uskoo, että maalla oman kylän asukkaat koetaan jopa helpommin ’meikäläisiksi’ kuin naapurikunnan asukkaat, vaikka he olisivatkin kotoisin ulkomailta.
”Aikoinaan eräällä tilalla oli käynyt viikonloppuna pitkään Suomessa asunut inkerinsuomalainen lomittajatuuraaja. Maanantaina yrittäjä tuli kertomaan minulle, että tilalla oli käynyt ulkomaalainen töissä”, Eloisa Kivineva nauraa.
Nykyisin maakunnan maatiloilla työskentelee paljon muun muassa virolaisia ja latvialaisia lomittajia.
”Lomittajan työ on vastuullista ja vaarallistakin. Ulkomaalaiset ovat haluttua työvoimaa: heillä on yleensä osaamista, kokemusta isoilta maatiloilta ja valmiutta ottaa vastuu. Suomessa lomittajan työtä tunnetaan yhä vähemmän oman kotitaustan takia”, nykyisin lomittajien esimiehenä työskentelevä Kivineva sanoo.
Tänä päivänä Suomeen muuttavilla ulkomaalaisilla on helpompaa, nainen uskoo. Suomi on kansainvälisempi ja nuoremmilla on kielitaitoa, mikä on edellytyksenä kansainvälistymiselle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
