Näin onnistut
Männyt: Kylvetään keväällä tai syksyllä. Ennen kylvöä siemeniä on hyvä liottaa vedessä 1–2 vuorokautta.
Kuuset: Melko helppo lisätä siemenistä, toisin kuin monet muut havupuut. Kylvetään ruukkuihin myöhään syksyllä siemenien kypsyttyä. Jos maa on roudassa, pidetään ruukkuja talven yli kellarissa.
Pihdat: Kerääminen on helpointa siemensadon kypsyttyä kevättalvella, mutta siemen säilyy syksyyn. Keräämispaikaksi kannattaa valita alue, jossa kasvaa monia saman lajin yksilöitä, sillä eri pihdat risteytyvät keskenään. Liotetaan ennen kylvöä 2 vrk ajan.
Lehmukset, vaahterat ja jalavat: Siemenet kylvetään syksyllä ennen pakkasten tuloa. Itävät yleensä hyvin. Itämistä varmentaa, jos siemeniä liotetaan ennen kylvöä vajaan vuorokauden ajan huoneenlämpöisessä vedessä.
Koivut, lepät: Helppoja siemenlisättäviä. Kylvetään syksyllä mullan pintaan tai peitetään vain ohuesti hiekalla. Erikoismuotojen, kuten visakoivun tai sulkaharmaalepän, ominaisuudet eivät periydy kaikkiin siementaimiin.
Pihlajat, tuomet ja selja: Marjoja ympäröivä hedelmäliha poistetaan ennen kylvöä mahdollisimman tarkasti. Puhdistusvaiheessa auttaa 1-2 vuorokauden liotus vedessä. Osa erikoisemmista pihlajista saattaa itää useamman vuoden kuluttua.
Tammi, hevoskastanja: Siemenet menettävät nopeasti itävyytensä, joten ne on kylvettävä pian sadon kypsyttyä. Pähkinät ja terhot kylvetään maahan 2 sentin syvyyteen tai syvään ruukkuun, jossa pitkä paalujuuri mahtuu kasvamaan. Suojattava talveksi jyrsijöiltä.
Kultasade: Siemenet lämpökäsitellään ennen syyskylvöä kaatamalla niiden päälle 80-asteista vettä, joka saa vaikuttaa kunnes vesi on jäähtynyt. Tämän jälkeen kylvö ruukkuihin tai maahan ulos. Ilman lämpökäsittelyä siemenen itämiseen kuluu useampi vuosi.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
