Joskus on hyvä olla ihan pihalla
30.11.202001:00
Kun maailma tuntuu liian levottomalta ja sen ongelmat liian suurilta, kannattaa mennä pihalle ja antaa mielensä rauhoittua. Siellä voi kummastella luonnon monimuotoisuutta.
Pihan ihmeet voivat johtaa suuriin löytöihinkin. Näennäisesti yksinkertaiset asiat voivat osoittautua tarkemmin tutkittaessa käänteentekeviksi. Suuria keksintöjä ei tehdä pelkästään hiukkaskiihdyttimillä ja kaukoputkilla.
Nesteen tai kaasun pyörteet ovat ratkaisevassa asemassa monessa arkipäivän ilmiössä – uimisessa, lentämisessä, ilman tai veden aiheuttamassa vastustuksessa, kemianteollisuudessa tai keittiössä eri ainesosia sekoitettaessa – mutta niiden havaitseminen, mallintaminen ja matemaattinen käsittely oli joko mahdotonta tai hankalaa ennen tietokoneita, lasereita ja kehittyneitä kuvausmenetelmiä.
Kaikki voi alkaa kummastelusta. Kuinka esimerkiksi tervapääskyjen ravinnosta suuri osa voi olla hämähäkkejä, vaikka tervapääskyt pyydystävät ravintonsa ilmasta. Tai kuinka hämähäkit voivat olla ensimmäisiä maaeläimiä tulivuorten meren keskelle synnyttämillä saarilla kuten Krakataulla tai Surtseyllä.
Jokainen lienee joskus nähnyt hämähäkin tikun nokassa tai terassin kaiteella pylly pystyssä päästämässä ilmaan ohutta seittiä. Kun tuuli tarttuu seittiin, se irrottaa otteensa ja nousee tuulten matkaan.
Mutta ihminen näkee vain osan totuudesta. Hämähäkki tekee siinä nimittäin kahdenlaista seittiä.
Me näemme ainoastaan sen vankan keskusseitin. Lisäksi hämähäkki laskee hiustakin ohuempia ja sähköisesti varautuneita seittejä. Kun niissä on samanlainen varaus, ne hylkivät toisiaan ja muodostavat sen paksumman seitin tyvellä eri suuntiin säteittäisesti harittavan seitistön. Nimenomaan tämä sähköisesti varautunut seitistö takaa sen, että hämähäkki pysyy ilmassa pitkään, voi nousta korkealle ja ajautua tuhansien kilometrien päähän.
Suomalaisetkin tutkijat ovat osallistuneet aurinkopurjeen kehittämiseen. Ajatus on, että auringon säteily kiihdyttää avaruusluotaimen vauhtia jatkuvasti. Vaikka alkunopeus on pieni, niin jatkuva kiihdytys nostaa nopeuden huimaksi. Hämähäkit ovat kehittäneet modernin aurinkopurjeen prototyypin jo miljoonia vuosia sitten.
Monet inhoavat voikukkaa, mutta minä ihailen joka kevät sen kauneutta. Sen kukat ovat meden ja siitepölyn lähteenä kimalaisille ja monille muille hyönteisille. Kypsyvät siemenet houkuttavat vihervarpuset ja punatulkut pihapiiriin. Siemenpallot saavat monen aikuisenkin lapseksi jälleen puhaltelemaan siemeniä ja ihailemaan niiden lentoa.
Selitys voikukan siementen hyvälle leijuntakyvylle ei taaskaan ole niin yksinkertainen kuin on oletettu. Kun voikukan siemenhahtuvia tutkittiin tuulitunnelissa laservalon, huippunopean kameran ja tietokoneen avulla, havaittiin, että olennaista hyvälle leijumiskyvylle ovatkin hahtuvien väliset raot ja hahtuvissa olevat pienet sukaset, jotka synnyttivät haivenkehän yläpuolelle nostetta aiheuttavan pyörteen. Tätäkin havaintoa voidaan varmasti soveltaa ihmisen talouteen.
Otetaan tähän lopuksi joitakin esimerkkejä luonnon keksinnöistä: lukin jalka toimii nestepaineella samaan tapaan kuin moton koura, männyn juuri halkaisee kiven kuin hidas dynamiitti, munan kuori on kuin säilyketölkki, porapistiäinen kiertää munanasettimensa puuhun kuin puuseppä poransa, majava rakentaa padon, ampiainen tekee paperia, nokkonen on rakentanut mallin lääkeampullille ja leinikki aurinkovoimalalle, lepakko käyttää kaikuluotausta ja yöperhoset ovat kehittäneet häivetekniikan, joka heikentää kaikua, – ja tietysti: koko luomakunta elää kasvien aurinkopaneelien sitomalla energialla.
Seppo Vuokko on luontokirjailija Savitaipaleelta.
Pihan ihmeet voivat johtaa suuriin löytöihinkin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
