Kesämuisto
Siinä ne seisovat paikoillaan,
silmät ja suut aivan ammollaan,
kokeilevat toimivatko jalat.
Nostavat häntänsä korkealle
päät ylpeästi katsovat taivahalle,
löytyy riemun makeat palat.
Sokkona sitten matkataan,
eteenpäin kiiruusti joutuisaan,
eivät aidat estele meitä.
Ei turpa oikein mitään haista,
on kaikki täällä samanlaista,
nyt kuljemme isoja teitä.
Voi riemuntunnetta rajatonta,
hauskoja paikkoja on monta,
tytöt mentäiskös nytten minne
poljettaisiinko ensin perunamaat,
sitten tampattaisiin kasvimaat,
olis seuraavana viljava rinne
Nyt kuuluvat isännän askeleet,
tämän kaiken olimme unohtaneet,
tämä vapaus loppuu nyt meiltä.
Hän käsillään meitä ohjailee,
lempeästi sitten huhuilee,
jäi muistot suurilta teiltä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
