Piikki on jälleen auki

Muistamme Kreikan talous­kriisin ja kuinka silloinen valtiovarainministerimme (nykyinen ”Afrikka-komissaari”) Jutta Urpilainen (sd.) hehkutti: ”Tienasimme 1 000 000 euroa/tunti Kreikan vakuusjärjestelyillä!” Tämä ”vakuusjärjestely” tuottaa tällä hetkellä tappiota, ja tienistit jäivät saamatta.

Suomen piikki on taas auki, ja tällä kertaa puhutaan pahim­millaan 39 miljardin euron vastuista. Vertailun vuoksi koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, sisäministeriön hallinnonala, puolustusministeriön hallinnonala, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon­ala, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ja kuntien tukeminen ovat valtion talous­arviossa 2020 yhteensä karkeasti 39 miljardia euroa.

Mistä on kyse? Puhumme useista eri rahoitusvälineistä, ja hallitus on kirjoittanut vekseliin takaajaksi suomalaisen veronmaksajan. Ylellä eurooppaoikeuden professori Leino-Sandberg kuvaili tilannetta huolestuttavaksi ja lisäsi, kuinka näin isoja rahoitus­välineitä tulee tipoittain, ja että tämä tekee kokonaiskuvan hahmottamisesta hankalaa.

Mekanismit ovat tällä hetkellä nimeltään EVM, Sure, elpymisrahasto, EIP:n takuu­rahasto sekä mukana ovat myös monivuotinen rahoituskehys ja EKP. Eri mekanismeilla on erilaiset tehtävät, ja osalla ne ovat suhteellisen järkeviäkin, kuten yritysten tukemista, mutta osa – kuten elpymis­rahasto – pönkittävät huonosti talouttaan hoitaneita valtioita, kuten Kreikkaa aikoinaan.

Italiassa on väläytelty jopa ajatuksia EU- ja euroerosta. Hallitus on tällä hetkellä taannut sinun ja minun rahoilla pahimmillaan maamme kriittisten toimialojen verran muiden maiden lainoja.

Nämä ovat laskennallisia osuuksia, ja on epäselvää, mitä tapahtuu, jos joku muu lähteekin yllättäen eurosta tai EU:sta. Pahimmassa tapauksessa Suomelle voi kaatua maksettavaksi omien osuuksien lisäksi myös muiden maiden laskennallisia osuuksia.

Tilanne on vakava, tässä on nyt piikissä yli kymmenen kertaa sotakorvaukset tai yli.