Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Meidän pieni sinnikäs Suomemme on lupautunut kaikkien aikojen ”pikku vääntöön”, joka tulee ehkä mullistamaan koko Suomen tulevaisuuden.

Miljardien tukipakettia Etelä-Euroopan maille on puolusteltu syyllä jos toisellakin. Hallitus on jopa kehunut ratkaisua erinomaiseksi. Tuki­paketin neuvottelujen aikana ei voinut välttyä vaikutelmalta, että lopputulos saatiin aikaiseksi lievää painostusta käyttäen. Annettiin ymmärtää, että ellette hyväksy, kaupankäynti ja vientiteollisuutemme EU-maihin kärsii.

Tukipaketin logiikkaa voisi verrata siihen, että jos antaisin naapurille 100 euroa ja naapuri antaa takaisin 50 euroa. Sen jälkeen minä kehuskelisin, että näin toimien välit naapurin kanssa säilyvät hyvinä elleivät erinomaisina. Ainakin Ojalan laskuopin mukaan hyötyjä tässä tapauksessa on naapuri.

Tilanne vaikuttaakin nyt siltä, että Suomi ikään kuin itse rahoittaisi kaupankäyntiä EU-maiden kanssa. Uskon kyllä, että näin toimimalla kauppa käy, vienti vetää ja ennen kaikkea ostajamaa on tyytyväinen, koska myyjä rahoittaa kaupankäynnin.

Vanha viisaus sanoo, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.