Pitkäaikaisturvallinen rakennus tulisi suunnitella tarkasti

Meillä on Suomessa aito ja vakava ongelma käsissämme. Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyvä huono sisäilmasto aiheuttaa kolmen miljardin euron kustannukset vuosittain. Vuosittain tuhat suomalaista hakee työkyvyttömyyseläkkeelle homeen vuoksi.

Murheellisten totuuksien lista on loputon: Kouluista ja päiväkodeista 12–18 prosentissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Kiireellisessä korjaustarpeessa olevien julkisten hoitotilojen osuus on 15 prosenttia!

Näiden lukujen sisällä me rakennusalan ammattilaiset olemme. On aika katsoa peiliin – alalla on epäonnistuttu rakennusten pitkäaikaisturvallisuuden varmistamisessa.

Peräänkuulutan ryhtiä rakennusalalle. Valinnat, jotka tehdään jo suunnitteluvaiheessa, ohjaavat rakennuksen koko elinkaarta. Jokainen rakennus täytyisi rakentaa niin, että siinä on turvallista elää ja toimia. Toisaalta hyvinkin suunnitellun rakennuksen pystyy tuhoamaan huonolla ylläpidolla.

Haastetta rakennusalalle tuo myös ilmastonmuutos. Etelä-Suomen talvet ovat sateisia ja kosteita. Ennen vanhaan oli tärkeämpää laskea, minkälaisen lumikuorman katto kestää.

Ehdotan, että hakisimme mallia pitkäaikaisturvalliselle rakentamiselle ydinjätteen loppusijoittamisesta. Meillä on Suomessa iso joukko maailmanluokan ammattilaisia, jotka mallintavat ydinjätteen loppusijoittamista tuhansiksi vuosiksi.

Voisiko samoja menetelmiä, kuten esimerkiksi tarkkaa dokumentointia, soveltaa myös rakennushankkeissa? Uskon vahvasti, että voisi.

Avainasemassa on rakennukseen liittyvien tietojen päivittäminen ja viestintä läpi koko hankkeen suunnittelijalta ylläpitäjälle. Esimerkiksi työmaan vaatimukset ja rakennuksen kosteusraja-arvot täytyy kuvata jo suunnitteluvaiheessa. Nämä samat vaatimukset on viestittävä urakoitsijalle.

Kun rakennus luovutetaan, huoltohenkilökunnalla on oikeus saada kunnollinen käyttöön opastus. Heidän täytyy ymmärtää, millainen rakennus heillä on käsissään ja miten sitä huolletaan.

Huoltohenkilökunnan vaihtuessa tiedon on siirryttävä henkilöltä toiselle ja kiinteistön omistajan intressinä on varmistaa se – tarvittaessa säännöllisesti uusittavan perehdytysprosessin avulla.

Pitkäaikaisturvallinen rakentaminen onnistuu hyvällä suunnittelun, rakentamisen, käyttöönoton ja ylläpidon yhteistyöllä ja tarkalla dokumentoinnilla. Työmallin hyödyt ovat kiistattomat: sisäilman laatuvaatimukset vastuutetaan aidosti rakentamisen osapuolille. Tämän myötä takuukorjaukset ja käytönaikaiset häiriöt vähenevät. Rakennukset pysyvät paremmassa kunnossa, jolloin sekä rakennuksen että sen suojissa tapahtuvan toiminnan elinkaarikustannukset pienenevät.

Kosteus- ja homevaurio on merkittävä aina, kun se aiheuttaa ongelmia ihmiselle. Käynnistetään talkoot ja tehdään hommat yhdessä ja paremmin.