Valtio lypsää peltilehmää

Suomalaisten liikkuminen on autojen varassa. Etenkään syrjäseuduilla sille ei ole vaihtoehtoja, mikä tekee autoilun verottamisesta helppoa.

Tuore liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) aikoo siirtyä peltilehmien lypsämisessä aivan uudelle tasolle. Hän haluaa jokaisen auton satelliittiseurantaan, mikä mahdollistaa auton käytön mukaisen verotuksen.

Kyllösen hahmotelmissa käyttömaksut olisivat lievempiä harvaan asutuilla alueilla. Siellä auto on välttämätön, eikä ruuhkista ole huolta.

Ministerin hurskas toive on, että uudella järjestelmällä ei nosteta autoilun veroja ja maksuja. Sen sijaan sillä korjattaisiin nykyisen järjestelmän puutteita ja päällekkäisyyksiä.

Ylimääräisten kustannusten sijaan osa autoilijoista jopa hyötyisi muutoksesta. Eteläsuomalaisia autoilijoita se kannustaisi siirtymään ruuhkajonosta joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Kauniista perusteluista huolimatta on kovin vaikea uskoa ministerin vakuutusta, ettei autoilun kokonaisverorasitus kovenisi.

Siitä on huonoja kokemuksia, eikä nykyisen hallituksen linja tee poikkeusta. Luvassa on sekä autoveron että vuosittaisen ajoneuvoveron kiristyminen. Sen lisäksi polttoainevero nousee, mikä iskee etenkin dieselautoihin.

Erityisen vaikea on uskoa, ettei satelliittiseurantaan perustuvan järjestelmän luonnista aiheudu kohtuuttomia kustannuksia autoilijoille.

Taannoisessa lehdistötilaisuudessa ministeriltä piti tivata kustannusarviota moneen kertaan. Sellaista ei lopultakaan löytynyt. Nyt ministeriö vakuuttaa, että kustannukset valtiolle jäävät alle 100 miljoonaan euroon.

Ja ilmeisesti tuon summan päälle tulevat jokaiseen autoon asetettavan seurantalaitteen kustannukset. Pelkiksi ylläpitokustannuksiksi on arveltu jopa 20 euroa autolle kuukaudessa.

Rahaa se on sekin, eikä se puussa kasva.

Yksi asia on varma, jos hanke toteutetaan, se maksatetaan autoilijoilla viimeistä senttiä myöten. Ja vielä niin, että valtion hankkeissa kustannukset pakkaavat paisumaan.

Muissa maissa ei ole lähdetty yhtä yltiöpäisiin hankkeisiin. Silti epäonnistumisia on pitkä lista.

Saksassa rekkojen satelliittiperusteinen maksujärjestelmä osoittautui epäonnistuneeksi ja hillittömän kalliiksi. Myös Ruotsin ruuhkamaksujärjestelmä on niin kallis, ettei se näytä maksavan koskaan itseään takaisin.

Ei tavallaan ihme, että Kyllösen ehdotuksen näkyvin kannattaja on satelliittivalvontajärjestelmää tarjoava Helpten. Turha sanoa, että sillä on oma lehmä ojassa.

Juhlapuheissa poliitikot perustelevat autoilun kovaa verotusta ympäristöohjauksella. Käytännössä kyse on valtion budjetin ammottavan aukon tilkitsemisestä.

Jos ympäristöasiat kiinnostaisivat oikeasti, kannattaisi ehkä poistaa autovero. Sen takia suomalaiset ajavat Euroopan vanhimmilla autoilla.

Harva muistaa, että autoveron hyväksynyt vuoden 1958 eduskunta edellytti, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että siitä luovutaan heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden.

Se päivä ei ole vielä koittanut.