Tärkeät vaalit Euroopalle ja Suomelle
Uudet mepit valvovat Brysselissä kotimaansa etuja, mutta päättäjillä on juuri nyt sitäkin suurempi vastuu Euroopan kyvystä puolustaa itseään ja ratkoa erilaisia turvallisuusuhkia, Seppo Kääriäinen kirjoittaa kolumnissaan.Suomessakin pohditaan näin pari viikkoa ennen eurovaaleja, voittaako laitaoikeisto ja mitä seurauksia vaalituloksella on Ukrainan tukemiselle, vihreälle siirtymälle, maahanmuutolle ja Euroopan yhtenäisyydelle, joka muutenkin säröilee.
Uudenlaisia liittoutumia sommitellaan polarisoituvassa ja oikeistolaistuvassa Euroopassa.
Jatkuvaa keskustelua käydään siitä, mitkä asiat kuuluvat EU:n pöytään ja mitkä kansallisille päättäjille. Ukrainan tukeminen ja jälleenrakennus, ilmastonmuutos ja pandemiat ovat ajankohtaisia esimerkkejä yhdessä päätettävistä asioista.
Ne ongelmat, jotka eivät asetu valtioiden rajoihin, kuuluukin ratkaista yhdessä.
Näinä sota-aikoina kysymys on Euroopan asemasta, maailmanpolitiikassakin. Hajanainen Eurooppa ei kestä ulkoisia iskuja.
Tavoitteena on pidettävä sitä, että Eurooppa on niin vahva ja kilpailukykyinen, että se otetaan vakavasti niin idässä, ison meren takana kuin globaalissa etelässäkin.
Näinä sota-aikoina kysymys on Euroopan asemasta, maailmanpolitiikassakin. Hajanainen Eurooppa ei kestä ulkoisia iskuja.
Uudet mepit valvovat Brysselissä kotimaansa etuja, mutta päättäjillä on juuri nyt sitäkin suurempi vastuu Euroopan kyvystä puolustaa itseään ja ratkoa erilaisia turvallisuusuhkia.
EU on laajassa mielessä turvallisuusyhteisö. Nyt kysymys on puolustuksen uskottavuudesta.
Brysselin hanakkuus pyrkiä sääntelemään pieniäkin asioita ärsyttää jäsenvaltioita, myös Suomea.
Unionin kuuluu asettaa esimerkiksi päästöjen vähentämiselle selkeät tavoitteet ja aikataulut, mutta jäsenvaltioiden vastuulla on päättää omiin olosuhteisiinsa sopivat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päätösvalta metsäasioissa on pidettävä omissa käsissä. Ruoan tuottamisen täytyy olla kannattavaa EU:n pohjoisimmassa jäsenvaltiossa.
Yhteisen velanottamisen tielle lähteminen on vakava paikka. Sille ei ole Suomessa ainakaan laajaa kannatusta. Eduskunnan kanta elpymisrahoituksesta päättämisen yhteydessä oli tiukka, ja se on edelleen voimassa.
Valtiontukikilpailu suurvaltojen kanssa tai Ukrainan tukeminen nostaa yhteisvelan tikun päähän. EU:lla on käytettävissään muitakin keinoja näihin tarkoituksiin ilman, että olisi turvauduttava yhteisvelkaan.
Suuri, jakava kysymys kuuluu, halutaanko Unionia kuljettaa liittovaltion suuntaan vai lähdetäänkö edelleen siitä, että Unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden liitto, joka on ollut suomalaisten enemmistön kanta.
Eurovaalit ovat väkisinkin yleispoliittiset. Eurovaalien painoarvosta puolueille kertoo sekin, että ehdokaslistoilla on yksi nykyinen ministeri ja 13 entistä.
Muutoksia on mielipidetutkimusten mukaan tulossa. Kokoomus ja demarit ovat voittamassa paikan tai kaksi, kun taas vihreät menettänevät asemiaan.
Sekin on mahdollista, että Kd nappaa paikan ja Rkp menettää ainoansa. Yllätys olisi sekin, että vasemmisto ottaisi Li Anderssonille ennustetulla äänivyöryllä toisen paikan. Perussuomalaiset ja keskusta pitänevät molemmat kaksi paikkaa.
Vaalituloksella on väliä. Vahva Eurooppa ja Suomen etu kulkevat käsi kädessä.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





