Yliö: Siisteys ja järjestys maatiloilla lisäävät turvallisuutta

Hoidettu maatilan pihapiiri. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Maatilan ulkoinen siisteys ja järjestys lisäävät arvostusta maataloutta kohtaan, mutta niillä on myös suoria vaikutuksia työturvallisuuteen, työtehokkuuteen ja viihtyvyyteen. On aika kiinnittää huomiota siihen, millaisen kuvan maatilamme antavat ulkopuolisille – ja itsellemme.

Maatilan ulkoisella olemuksella on merkittävä vaikutus siihen, miten viljelijä kokee työnsä ja miten maataloutta arvostetaan yhteiskunnassa. Usein sanotaan, että ensivaikutelma on tärkeä, ja tämä pätee myös maatiloihin. Siisti ja järjestyksessä oleva maatila antaa signaalin siitä, että asiat ovat hallinnassa ja että viljelijä pitää huolta niin tilasta kuin siellä tehtävästä työstäkin.

Maatilojen siisteyden ja järjestyksen merkitystä ei voi aliarvioida. Siisti piha ja hyvin hoidetut rakennukset eivät ainoastaan miellytä silmää: niillä on käytännön vaikutuksia. Useat tutkimukset osoittavat, että maatilojen siisteydellä ja järjestyksellä on merkittävästi vaikutusta työympäristön turvallisuuteen, mikä ansiosta tiloilla tapahtuu vähemmän tapaturmia.

Lisäksi järjestyksen ylläpitäminen helpottaa työskentelyä, kun työvälineet ja koneet löytyvät nopeasti ja ovat kunnossa.

Hyviä lähteitä löytää näitä tutkimuksia ovat esimerkiksi Suomen Maataloustieteellinen Seura (MTT) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Ruotsissa vietettyjen työvuosieni aikana näin selkeästi, miten suuri merkitys maatilan ulkoisella siisteydellä on. Monilla Ruotsin maatiloilla siisteys ja järjestys olivat olennainen osa arkea, ja tämä näkyi paitsi tilan yleisilmeessä, myös siinä, miten maataloutta on siellä arvostettu.

Ruotsalaisilla tiloilla on pitkään ymmärretty, että ulkoinen olemus vaikuttaa suoraan siihen, miten tilan taloudellista menestystä arvioidaan.

Suomessa tulee liian usein vastaan tiloja, joissa pihapiiri on epäsiisti ja tavarat lojuvat järjestämättöminä. Näky, jossa eri väriset ja eri ikäiset peitemuovit peittävät maata mudassa, ei herätä luottamusta maatilan hyvään hoitoon. Tällaiseen tilanteeseen usein vielä liittyy myös kalliiden maatalouskoneiden suojaamaton säilytys – kesät talvet.

Tämä voi olla erityisen haitallista tiloille, joilla on kaupallisia toimintoja, kuten vaikkapa maatilamatkailua tai muuta monitoimialaisuutta. Kun maatilan ulkoasu on hyvin hoidettu ja siisti, saavat vierailijat ja asiakkaat heti positiivisen kuvan sen toiminnasta.

Siisteys ja järjestys ovat siis keskeinen osa maatilojen työturvallisuutta, viihtyvyyttä ja taloudellista menestymistä.

Miksi sitten niin monet tilat ovat epäsiistissä kunnossa? Syitä tähän on varmasi useampia: asia on aivan liian lähellä jokapäiväistä toimintaa, jolloin sitä ei tule pantua merkille. Ei ehkä tiedosteta, millaisen kuvan tilan ulkoinen vaikutelma antaa ulkopuolisille – tällä kuvalla ei oleteta olevan merkitystä.

Viljelijät ovat kuitenkin usein ylityöllistettyjä, eikä aikaa tai energiaa siisteyden ylläpitämiseen aina löydy. Tämä on ymmärrettävää.

Voisi kuitenkin olla hyödyllistä tarkastella, kuinka paljon siisteyden puute itse asiassa lisää työtaakkaa pitkällä aikavälillä. Järjestyksessä oleva tila säästää aikaa, vähentää stressiä ja parantaa taloudellista tulosta, kun koneet ja välineet säilyvät paremmassa kunnossa pidempään.

On selvää, että siisteys ja järjestys maatiloilla vaatii myös asennemuutosta. Muutos voi alkaa jo maatalousalan koulutuksesta, jossa siisteyden ja järjestyksen merkitys voisi olla selkeämmin esillä. Tulevat viljelijät voivat oppia alusta alkaen, kuinka tärkeää on pitää tila kunnossa – ei vain ulkopuolisten, vaan myös itsensä vuoksi.

Suomessa on myös paljon yleisvaikutelmaltaan mallitiloiksi sopivia tiloja. Yleisvaikutelma antaa usein tiedon myös tilan taloudellisesta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että siisteyden ja järjestyksen esille otto maatiloilla kuuluu myös taloushallinnon neuvonnan piiriin ja tulee sisällyttää neuvontasuunnitelmiin.

Maatilojen siisteyden ja järjestyksen parantaminen on yhteinen asia, joka hyödyttää kaikkia. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin lisääntyneenä arvostuksena, parantuneena turvallisuutena ja sujuvampana arkena.

Nyt on aika ottaa askel kohti siistimpää ja järjestelmällisempää maatilaympäristöä – askel, joka kantaa hedelmää seuraavillekin sukupolville.

Heikki Kangas

ekonomi, maatalouden taloushallinnon neuvoja