Honkolan voimamies ei hyydy

Erkki Rautiaisen salilla käydään harjoittelemassa Jyväskylästä saakka. Samassa rakennuksessa sijaitsi aikoinaan torpan navetta. 

Äänekosken Honkolan kylällä asuva Erkki Rautiainen, 61, odottaa perillä lettukahvien kanssa.

Nautimme ne Rautiaisen pihapiirissä sijaitsevassa kuntosalissa. Edellisen käynnin jälkeen salia on laajennettu ja sen kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet.

Rautiaisen perustaman Äänekosken Voimailijat ry:n jäsenten lisäksi sali palvelee kaikkia kuntoilevia kyläläisiä.

”Täällä käy eräs 82-vuotias mies, joka vetää kymmenen leukaa ja työntää penkistä yli 80 kiloa. Aika kova saavutus sen ikäiselle”, Erkki Rautiainen toteaa.

Rautiainen on penkkipunnerruksen veteraanisarjojen moninkertainen Suomen mestari ja EM-mitalisti.

Vihoitellut lonkka on estänyt urheilemisen tällä kaudella. Kilpaura kuitenkin jatkuu, kunhan hän kuntoutuu kesäkuun alussa tehdystä lonkkanivelleikkauksesta.

”Heti kun saan lonkan kuntoutettua, aloitan voimanostoharjoittelun. Tavoitteena on ehtiä vielä ensi helmikuussa käytäviin SM-kisoihin”, konkari kaavailee.

Seitsemän vuotta sitten Rautiainen kaipaili salilleen nuoria, joita voisi ottaa opin alle. Nyt salilla harjoittelee neljä nuorta voimailijaa. Yksi heistä on Rautiaisen 18-vuotias tytär Elli, joka vaihtoi kaksi vuotta sitten cheerleadingin voimanostoon.

Lajinvaihto tuli isälle yllätyksenä. Nyt Elli Rautiaisella on monta juniorisarjojen SM-mitalia ja tänä keväänä tuli MM-kisoissa varustepenkkipunnerruksessa viides sija.

Erkki Rautiainen tekee tonttiraivauksia ja pihapuiden kaatoa ympäri Keski-Suomea. Kotitalon ja kuntosalin lämmittämiseen kuluu viisikymmentä mottia polttopuuta vuodessa.

Kepeillä kulkeminen ei ole estänyt työntekoa. ”Terveenä olen tehnyt kirveellä seitsemän rekkakuormallista polttopuita talven aikana. Tänä talvena jäi neljään kuormaan, kun piti tehdä keppien kanssa.”

Rautiainen epäilee, että lujuus punttihommia ja työntekoa kohtaan on lähtöisin lapsuudesta. Elämä kahdeksanlapsisessa torpparin perheessä oli niukkaa ja työntäyteistä.

”Lapsuuden kesinä hakkasin halkoja kansakoululle ja tein istutushommia. Siitä lähtien silmä on levännyt puussa. Maantiellä ajellessa katselen talojen pihoille kasattuja polttopuupinoja.”

Voimanoston ja puuhommien lisäksi Erkin intohimoihin kuuluu marjastaminen.

Hyvänä marjakesänä hän on poiminut viisikymmentä sangollista mustikkaa ja saman verran puolukkaa. Hillasaalis on jäänyt huonommaksi viime vuosina.

”Pohjoisissa on ollut huonoja lakkavuosia. Parhaimmillaan sain kerättyä sangon yhdellä polvilleen menolla”, Rautiainen sanoo.

Rautiainen harmittelee yhä sitä, kuinka nuoret ovat kadottamassa suhdettaan luontoon.

”Marjametsällä käy iäkkäämpää porukkaa, mutta nelikymppisiä ja sitä nuorempia näkee harvemmin.”