Uutistausta: Sipilän kannanotto on kädenojennus maaseudulle

Mielipide

27.4.201615:02

Kolumni

Jukka Koivula

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti viime viikonloppuna keskustan puoluevaltuuston kokouksessa voimakkaasti kantaa koko Suomen asuttuna pitämisen puolesta.

Sipilä linjasi Jyväskylässä, että keskusta hakee hajauttamisesta kilpailuetua Suomelle.

Pääministerin avaus on tervetullut. Sipilän hallituksen aluepolitiikka on nimittäin tähän mennessä ollut tempoilevaa: maakunnat ovat vuoroin saaneet ja menettäneet.

Maakuntien itsehallinnon vahvistaminen ja lisärahat väylien korjausvelan taittamiseen ovat olleet hyviä uutisia.

Sen sijaan erityisesti liikenne­ministeri Anne Bernerin (kesk.) päätös lakkauttaa koko poikittaissuuntainen juna­liikenne Suomesta on surkeaa aluepolitiikkaa.

Myös useiden maakuntien lentokentät ovat olleet liikenne­ministerin liipaisimella. Nyt Berner on vaarantamassa maaseudun taksi­palvelut sääntelyn purkami­sella, vaikka keskustan puolue­kokouksen demokraattinen päätös asiasta on päinvastainen.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on puolestaan väläytellyt maakuntayliopistojen lakkauttamisia, vaikka hallitusohjelmassa näin ei ole linjattu.

Savonlinnan opettajan­koulutuslaitoksen lakkauttaminen on Etelä-Savossa alueelli­nen katastrofi.

Seuraavaksi hallituksen leikkauslinja osuu maaseudun ammatti­kouluverkkoon.

Peruspalveluministeri Hanna Mäntylä (ps.) taas tahtoo perua valtion lääke­laitoksen Fimean alueellistamisen Kuopioon, vaikka päätöksen asiasta teki jo edellistä edellinen hallitus.

Pääministeriltä onkin paikallaan paaluttaa tässä vaiheessa, että hallitus on yhä koko Suomen asialla.

Sipilälle tämä on luontevaa, sillä keskusta on vuosikymmenten ajan ollut aluekehityksen avainpuolue Suomessa.

Kaiken järjen mukaan aluepolitiikan ei pitäisi kuitenkaan jäädä yksinomaan keskustan harteille.

RKP ja kristillisdemokraatit saavat merkittävän osan äänistään maaseudulta. RKP on myös vanhastaan tärkeä maatalouspuolue.

Vasemmistoliitolla on merkittävää kannatusta maan pohjoisosissa Kainuussa ja Lapissa.

Perussuomalaiset ovat useassa Suomen maaseutukunnassa keskustan jälkeen toiseksi suurin puolue.

Kokoomus ja SDP ovat tiukkoja kaupunkipuolueita, mutta niissäkin on oma maaseutu­siipensä.

Erityisesti cityvihreät polii­tikot tyrmäsivät Sipilän ajatukset. Helsinkiläinen Hannu Oskala (vihr.) kirjoitti blogissaan ”aluepoliittisesta hulluudesta.”

Oskalan näkemys on, että maaseudulla ei ole kehittymisen edellytyksiä. Hänen mukaansa esimerkiksi Kainuussa on vain "kylmää, metsää ja eläkeläisiä."

Cityvihreä keskittämislinja selkeästi hiertää vihreiden maaseutusiivessä.

Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen onkin eri linjoilla Oskalan kanssa.

Hänen mielestään keskustelua pitäisi käydä kaupungistumisen ekologisesta jalanjäljestä.