Down-ihminen luo työyhteisöön aitoutta, ahkeruutta ja iloa

Lapsuuden kotiani lähellä sijaitsevassa ravintolassa oli vuosien ajan töissä nuori nainen, jolla oli Downin syndrooma. Olin alle kouluikäinen lapsi, kun ensimmäisiä kertoja näimme naisen. Huomasin nopeasti, että tämä työntekijä oli erilainen kuin muut.

Huomioni kiinnitti hänen poikkeavan ulkonäkönsä lisäksi se, että hän teki aina ahkerasti ja keskittyneesti työtään sekä moikkasi iloisesti jokaista asiakasta jo pitkältä.

On luonnollista, että lapselle herää kysymyksiä, kun ensimmäisiä kertoja kohtaa ihmisiä, jotka näyttävät poikkeavan valtavirrasta. Kotiin päästyämme ihmetystä herättänyt asia otettiin esiin hyssyttelemättä. Sain esittää paljon kysymyksiä sekä kuulla niihin kattavia vastauksia.

Kotona hämmentyneelle lapselle opetettiin, että osa ihmisistä näyttää erilaiselta kuin muut, eikä heitä saa jäädä tuijottamaan. Osa ihmisistä ei välttämättä ymmärrä kaikkea mitä sanomme, eivätkä he ole tarkoituksella tylyjä.

Ja mikä tärkeintä: osa ihmisistä poikkeaa siitä, miltä me näytämme, millä tavalla me kommunikoimme tai miten me kävelemme, eikä se tee heistä yhtään vähemmän arvokkaita kuin me olemme.

Seuraavalla kerralla en enää tuijottanut. Nyt, yli 15 vuotta myöhemmin, muistan yhä elävästi tämän nuoren naisen työssään ja sen, miten iloiseksi tulin aina, jos huomasin hänen olevan työvuorossa.

Enkä ollut yksin – äitini jättäessä vuorovastaavalle positiivista palautetta naisen asiakaspalvelusta, hän sai vastaukseksi kuulla, että ei todellakaan ole ainoa, joka naista kehuu.

Tästä työntekijästä tuli lopulta yllättävän olennainen osa vammaisten ihmisten kohtaamiseen liittyvää kasvatustani. Samoin myöhemmällä iällä herännyttä mielenkiintoa kyseistä, maailman yleisintä kehitysvammaa aiheuttavaa oireyhtymää kohtaan.

Viime viikolla vietettiin kansainvälistä Downin syndrooma -päivää. Päiväksi on valikoitunut juuri maaliskuun 21. päivä siitä syystä, että 21. kromosomin kolminkertaistuminen merkitsee Down-oireyhtymää.

Downin syndrooma -päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta oireyhtymästä, jota Suomessa esiintyy noin 70 vastasyntyneellä lapsella vuosittain. Tavoitteena on myös lieventää oireyhtymään liittyviä voimakkaita ennakkoluuloja sekä korostaa Down-ihmisten oikeuksia sekä heidän tärkeyttään yhteiskunnassamme.

Pidetään yhdessä huoli siitä, että maailma on parempi paikka jokaiselle kehitysvammaiselle. Toimikoon tämä muistutuksena ja kannustuksena myös kaikille suomalaisille rekrytoijille – Down-työntekijä voi tuoda työyhteisöön paljon aitoutta, ahkeruutta ja iloa.