Toivottavasti eränkäynti onnistutaan museoimaan sopivan hikisesti ja verisesti

Kokemus luonnosta on tärkeä osa monen paikkakunnan tavoittelemaa museota. Kuva: Kuvitus: Jarkko Sirkiä

Mielipide

19.2.202117:15

Kolumni

Sari Penttinen

Erä- ja luontokulttuurimuseo -hanke on äärimmäisen hieno ja tarpeellinen. Mutta olisiko ollut luontevinta nimetä se erämuseo- tai eränkäyntimuseo -hankkeeksi?

Pitkä nimihirviö herättää ajatuksen liian maailmoja syleilevästä ja kliinisestä suunnitteluotteesta, jossa halutaan tarjota vähän kaikkea luontoon liittyvää kaikille.

Todennäköisesti kyseessä on vain työnimi ja kun museo on joskus valmis, sillä on jokin päräyttävä ja onnistunut nimi, kuten Siida, Lusto tai Sarka. Ehkäpä Kiehinen, Laavu tai Rakovalkea?

Kunhan ei järjestetä museon nimikilpailua, jonka lopputulemana paikka nimetään Erä- ja luontokulttuurimuseoksi.

Hankkeesta vetovastuussa oleva Timo Kukko toteaa, että esineitä tärkeämpää on taitojen ja tiedon säilyttäminen. "Sitä, että osataan liikkua luonnossa, kalastaa ja tehdä tulet."

Mielenkiintoista nähdä sitten aikanaan keitä museo onnistuu puhuttelemaan ja millä keinoin. Kenelle museo ylipäätään tehdään? Isoille ryhmille, kuten opiskelijoille, koululaisille, eläkeläisille ja perheille kaiketi ensisijaisesti, mutta tärkeää olisi pystyä puhuttelemaan myös oman elämänsä eräjormia ja -jaanoja.

Eränkäynnistä ja luontokulttuurista kertovan museon pitää kyetä kertomaan riittävän rohkeasti siitä rypemisen ja palelun määrästä, jota kalastus on vaatinut, jotta täällä on säilytty hengissä.

Virtuaalilasit päähän ja talviverkkoa nostamaan tai hiihtämään hirven perään kovassa pakkasessa. Kylmää ja märkää saa tuotettua helposti konevoimalla, siihen perään sitten vuolemaan kiehisiä ja sytyttämään nuotiota vähän märistä risuista.

Hikeä ja verta ei pidä kuorruttaa jollain kauniilla ja vähemmän haisevalla.

Jos tarkoituksena on tehdä jopa 30 miljoonan euron museoinvestointi, ei ihme, jos kunnat ovat innostuneet kisaamaan sijoituspaikasta. Paikkakuntaa valitessa pätee varmasti asuntokaupassa käytetty kiinteistönvälittäjien fraasi, jonka mukaan tärkeintä on sijainti, sijainti ja sijainti.

Museoita pitää tehdä sellaisiin sijainteihin, joissa ne tavoittavat mahdollisimman hyvien kulkuyhteyksien päästä mahdollisimman paljon ihmisiä, mieluiten joukkoliikennevälineillä.

Museon ympäristön pitäisi kyetä laajentamaan ja syventämään museokokemusta, se ei saisi latistaa sitä. Samasta sijainnista tulisi löytyä muutakin kiinnostavaa nähtävää sekä majoitusta.

Ei mikään helppo rasti edessä Kukolla ja kumppaneille, toivotaan parasta, elämyksellistä ja uusiutumiskykyistä lopputulosta.