Ruokavarastot ovat ­Hornetteja tärkeämpiä

Suomalaisten aikomus on lähiaikoina ostaa uudet hävittäjälentokoneet. Nykyisten Hornettien käyttö on ollut hyvin vähäistä.

Nyt kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja siirtää kymmenien miljardien hävittäjähankintaa muutamilla vuosilla.

Suomen ulkopoliittiset turvallisuusasiat ovat hyvin hoidettu, mikä on meidän kaikkien kiitoksella todettavissa.

Ilmaston omituisuus ja sääolot ovat tehneet Suomen maanviljelyn epäluotettavaksi. Katovuosia ovat monet muutkin maat kokeneet. Juuri nyt olemme kokeneet kaksi vuotta osittaisia katovuosia hyvin monille viljelijöille.

Monet me vanhemmat muistamme viime sota-ajan, kun ruoka loppui. Kun kolme veljeäni olivat sodassa, niin Rukajärvelläkin olivat joskus päiviä ilman ruokaa.

Silloinen pääministeri Edvin Linkomies kirjassaan Vaikea aika kertoo kuinka hän meni Ruotsiin, missä hyllyt notkuivat ruokia.

Linkomies pyysi, että myykää meille ruokaa. Vastaus oli, emme myy yhtään. Ruotsi oli varma, että Suomi valloitetaan, ja Ruotsi mielisteli jo Venäjää.

Muistan, kun äidin kanssa olimme kahden kotona, niin nuori mies tuli ja pyysi leipää. Äitini kysyi, montako lasta teillä on. Hän vastasi kolme. Äiti sanoi, meillä on viisi lasta, en voi antaa.

Miehen lähdettyä sanoin äidille, miksi et antanut, olisihan meillä ollut leipää. Äiti kertoi, että kopaisi eteisessä miehen laukkua, niin siellä oli kolme leipää, eivät he kuole nälkään.

Yksinäisiä naisia ja miehiä kulki. Pyysivät ruokaa ja asumista muutamaksi yöksi vaikka työtä vastaan. Monesti heille järjestyi toivomuksen mukaan, vaikka olimme pienviljelijöitä.

Hävittäjäkoneiden hinta on suuri. Nyt kannattaa rakentaa ainakin yksi suuri viljavarasto entisten lisäksi, että taataan katovuosien varastot kaiken varalta.

Jo nyt on tuotu viljaa ja muuta ruokaa ulkomailta. Tietysti Suomi on myös vienyt ulkomaille.

Sota-aikaa ja jälleenrakentamisen vuosia muistellen,