Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Käsirysystä seurasi sakkoa kolme markkaa per mustelma – Laitasaaren historiablogi niittää mainetta Suomessa ja maailmalla

    Valtakunnallisesti merkittävä ja maailmanlaajuisesti kiinnostanut historiasivusto kohotti laitasaarelaisten itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä.
    Solja Holappa, Kaarlo Mertaniemi ja Sari Karjalainen ovat Laitasaaren kyläseuran aktiiveja.
    Solja Holappa, Kaarlo Mertaniemi ja Sari Karjalainen ovat Laitasaaren kyläseuran aktiiveja. Kuva: Kai Tirkkonen

    Ensimmäinen maininta Laitasaaresta on vuodelta 1543. Dokumentit ovat käräjäpöytäkirjoja kylän miesten tappelusta, Laitasaari-Seuran puheenjohtaja Solja Holappa hymähtää. Käsirysystä seurasi sakkoa kolme markkaa per mustelma.

    Muhoksen Laitasaaren kyläaktiivit ovat koonneet verkkosivustolle valtavan määrän tietoa kylän historiasta, sen taloista ja asukkaista. Talojen tarinoista on koottu myös kaksi kirjaa, ja kolmas on tulossa.

    ”Tämä on Suomen mittavimpia tekoja kyläseurojen luettelossa”, Laitasaari-Seuran hallituksen jäsen Kaarlo Mertaniemi toteaa.

    Kaikki alkoi vuonna 2011, kun Holappa, Sari Karjalainen ja Jaana Hietala aloittivat selvitykset Laitasaaren historiasta. He ovat innokkaita sukututkimuksen harrastajia.

    Viisaaksi osoittautunut valinta oli, että tietoa alettiin heti kerätä Laitasaari-blogiin. Sitä pääsi lukemaan kuka tahansa ja missä tahansa. Ensimmäistä kirjaa alettiin koota vasta myöhemmin.

    Blogin kautta tuli valtavasti yhteydenottoja. Ihmiset halusivat kertoa tarinoitaan.

    Talojen tarinoista on koottu myös kaksi kirjaa, ja kolmas on tulossa.
    Talojen tarinoista on koottu myös kaksi kirjaa, ja kolmas on tulossa. Kuva: Kai Tirkkonen

    Kirjoittajia yllätti, miten hyvin perimätieto pitää paikkansa. Ihmiset muistavat hyvin.

    ”Kaikki sivuston tiedot perustuvat historiallisiin lähteisiin”, Karjalainen täsmentää.

    Yleisradio valitsi Laitasaari-blogin parhaaksi historiablogiksi vuonna 2014. ”Tämä projekti on kohottanut kyläläisten itsetuntoa ja tietoisuutta”, Holappa toteaa.

    Holappa ja Karjalainen kiersivät kymmenissä taloissa haastattelemassa kylän asukkaita. Aikaa kului keskimäärin kolme tuntia joka kodissa, sillä juttua riitti.

    ”Ihmiset aina hämmästelevät, kuinka vanhoja tilat ovat”, Karjalainen kertoo. Monien tilojen asukkaista on tietoa lähes 500 vuoden taakse.

    Kyläläisiä kokoontui monesti myös Holapan luokse. Yhdessä on katsottu valokuvia ja avattu muistoja.

    Laitasaari-blogi on valittu Suomen parhaaksi historia­blogiksi.
    Laitasaari-blogi on valittu Suomen parhaaksi historia­blogiksi. Kuva: Kai Tirkkonen

    Amerikasta asti on tullut yhteydenottoja ihmisiltä, joilla on sukujuuret Laitasaaressa. Heitä on myös käynyt paikan päällä tutustumassa juuriinsa.

    Holappa on laitasaarelainen majoitusyrittäjä ja entiseltä ammatiltaan datanomi. Entisessä työssään it-alalla hänen työkielensä oli englanti, joten amerikkalaisvieraiden majoittaminen ja heidän kanssaan seurustelu sujuu luontevasti.

    Koronavirus vaikeutti haastattelujen tekemistä, mutta puhelimet ovat laulaneet kuluneen vuoden aikana.

    Oulujoki on ollut merkittävä lohijoki ennen patoamista.
    Oulujoki on ollut merkittävä lohijoki ennen patoamista. Kuva: Kai Tirkkonen

    Laitasaari on mainittu arkistolähteissä aiemmin ja ollut aikoinaan laajempi kuin Muhos, johon Laitasaari nykyään kuuluu.

    Holapan toimittamissa kirjoissa esitellään kaikki 78 verotaloa eli kantatilaa, joista on myöhemmin lohkottu tiloja nuoremmille polville.

    ”Oulujoki oli valtaväylä. Lohta ja leipää”, Karjalainen kiteyttää.

    Ennen patoamista Oulujoki oli merkittävä matkailukohde, joka houkutteli paikalle myös sivistyneistöä.

    ”Jean Sibelius on niittänyt mainetta huonona lohenkalastajana”, Mertaniemi naurahtaa.

    Paljon valokuvia on hävinnyt, mutta paljon on myös tallella. Kaarlo Mertaniemeä ilahdutti isänsä Yrjön nuoruuskuva, joka oli 1960-luvulla löytynyt Saunakankaan talon tunkiosta. Kuvakansion oli pelastanut naapurin isäntä.

    Nyt vanhoja valokuvia on ladattu sivustolle yli 2 000 ja digitoitu kolminkertainen määrä.

    Sukujen ja kylien historian selvitykseen Karjalaisen tärkein vinkki on: ”Haastatelkaa vanhoja ihmisiä.”

    Heillä on tietoa ja halua kertoa. Heitä kannattaa haastatella ennen kuin on myöhäistä.