Lukijalta: Maankäytön päästöt ovat arvailujen varassa − suomalainen tutkimus puuttuu

Myös ruoan käyttö aiheuttaa päästöjä, muistuttaa kirjoittaja.  Kuva: Tuomas Anttila

Nälkää on meilläkin nähty. Siksi on omaa ruokaa osattu arvostaa, ja peltoa tehty, myös hyvälaatuisesta suosta ja tulvaniityistä. Kuivatuksella niiden kasvu moninkertaistui. Elävä peltomaa hengittää, mutta kasvu sitoo hiiltä. Jotta sen merkitys ymmärrettäisiin, ja viisaasti hyödynnettäisiin, sadon pitää näkyä hiilitaseessa.

Ruoan tuotannossa ei ole tavoitteita. Tavoitteita on asetettu päästöille, ja taas niistä kerrotaan jäädyn kauas. Suurimmaksi syntiseksi on nähty suosta raivattu pelto. Päästölaskelmat perustuvat vuosituhannen alun sopimukseen. Sen perusteet eivät ole pitävät. Turvepellon alaa laskettaessa maalaji määritetään melkein mutumenetelmällä, ja hehtaarin päästö perustuu tutkimuksiin meitä eteläisemmissä maissa. Suomessa tehtyjä tieteellisiä päästötutkimuksia ei ole. Jos on, kokeet ovat kesken, kuten äskettäin Luke Ruukista kertoi. Ilmastopaneeli pysyy kalkyylissään.

Myös ruoan käyttö aiheuttaa päästöjä. Maankäyttösektorin päästöjen ohella pitäisi tutkia myös vedenkäyttösektorin päästöjä. Yritämme kierrättää biojätettä, sopisi hyödyntää kansan tuotettakin. Kun laskelmissa pellon sato ei sido hiiltä, ei sadon tuhlaus näy päästönä. Suuri osa pellon sitomasta energiasta, ja kasvun vaatimista ravinteista menetetään vessasta vetäen. Ratkaisuja on tarjolla vain kotipuutarhoissa puuhaileville harrastelijoille.

Loistavan vihreältä pääkaupunkiseudultakin olisi pieneltä alueelta kerättävissä miljoona kiloa päivässä biojätettäkin arvokkaampaa tuotetta. Nyt se kaikki tehdään veteen ja likaisiin jätteisiin sekoitettuna huonosti hyödynnettäväksi. Mereen laskemista varten siitä hapetetaan kasvihuonekaasuiksi tai muuten tuhotaan orgaaninen biokaasun raaka-aine, lannoitteeksi kelpaava urea ja muut typpiyhdisteet. Fosfori tehdään vaikealiukoiseksi ja kaliumkin hukataan. Eikä hyvän raaka-aineen turmelu ole edes halpaa. Jätteen järkevän hyödyntämisen prosessi ei ole vaikea, ongelmana on keräily. Siihen tarvittaisiin ennakkoluulottomuutta, ei mitään rakettitiedettä. Tällä vihreällä siirtymällä olisi kyllä markkinoita etenkin Venetsiassa, myös muualla. Vedellekin on muuta käyttöä.

CO2 ei ole ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä. Auringon aktiivisuudessa on jaksottaisuutta. Jääkausia on tullut ja mennyt. Britanniassa avaruusfyysikko Valentina Zharkovan tutkimusryhmä ennakoi pienen jääkauden olevan tulossa 2030 luvulla. Nälkää sekin aiheuttaisi kuten ilmaston lämpiäminen. Maapallon väki kasvaa vielä kauan, siksi myös nälkä. Se on luonnonvarojen ylikulutuksen ohella varma ja vakava uhka pallollamme.

Yksi tärkeä ihmiselämää ylläpitävä laji on maanviljelijä. Tämäkään silmällä pidetty ei saa vaarantua uhanalaiseksi. Vähemmän syyttelyä ja epäilyä, enemmän ymmärrystä auttaisi.

Hannu Kesävaara

Porvoo