Lukijalta: Verkkokalastuskiellon pidentäminen olisi saimaannorpalle halpa henkivakuutus

Kalaverkkoja. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on viime vuosina kasvanut, mutta kehitys on yhä liian hidasta lajin säilymisen ja elinvoimaisuuden kannalta. Ilmaston lämpeneminen heikentää norpan pesimisolosuhteita, ja samaan aikaan ihmisen toiminta, kuten häirintä ja verkkokalastus, haittaavat kannan vahvempaa elpymistä.

Norppakannan kasvu voisikin olla huomattavasti suurempaa, jos suojelutoimiin oltaisiin valmiita tarttumaan määrätietoisemmin.

Tehokas ja toimiva tapa suojella norppia olisi verkkokalastuksen merkittävä rajoittaminen nykyisestä norpan elinalueilla. Kalanpyydyksiin, yleensä verkkoihin, kuolee joka vuosi muutamasta lähes kymmeneen kuuttia tai nuorta norppaa. Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan todellinen kalanpyydyskuolleisuus on noin kolme kertaa havaittua suurempaa.

Luontojärjestöjen ja Metsähallituksen ajama verkkokalastuskiellon pidentäminen heinäkuun loppuun olisikin saimaannorpalle halpa henkivakuutus. Kiellon pidentäminen takaisi sen, että talvella syntyneet kuutit ehtivät kasvaa ja vahvistua ennen verkkokalastuskauden alkamista, jolloin niiden riski jäädä kiinni verkkoihin pienenee.

Moni pääministeri Orpon (kok.) hallituksen ministereistä – myös pääministeri itse – on viime hallituskaudella kannattanut verkkokalastuskiellon pidentämistä. Nyt hallituksella on paikka toteuttaa tämä ministeriensä vaatimus, kun verkkokalastusta koskeva valtioneuvoston asetus on valmisteilla. Nyt punnitaan, onko hallitus valmis toimiin, vai jääkö norppien suojelu vain kauniiksi sanoiksi.

Tiina Elo

kansanedustaja (vihr.)

maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Espoo