Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kotimaista lammasta pöytään turvallisesti

    Suomessa lampaat ovat terveitä ja niitä on maailman mittakaavassa vähän. Teurastamot teurastavat vuosittain yhteensä noin 60 000 lammasta, mikä tarkoittaa 1,2–1,4 miljoonan kilon lihantuotantoa. Pien­teurastamot teurastavat kolme neljännestä kaikista lampaista.

    Toiminnassa on 58 pienteurastamoa, joista yli 30 on hyväksytty teurastamaan lampaita. Kuudella poroteurastamolla ja neljällä Suomen kymmenestä isosta teurastamosta on hyväksyntä lampaan teurastukseen.

    Teuraslampaiden lihantarkastuksen osalta nousee aika ajoin esityksiä, että sille haettaisiin Suomessa samankaltainen helpotus Euroopan unionilta (EU) kuin on saatu siipikarjan ja kanien pienimuotoiselle teurastamiselle. Tarvetta on perusteltu nimenomaan Pohjois-Suomen pitkillä kuljetusmatkoilla ja harvalla teurastamoverkostolla.

    Mahdollisuus hakea lupa jättää kaupalliseen käyttöön menevä liha tarkastamatta koskee vain siipikarjaa ja jäniseläimiä, eikä sen laajentaminen muihin eläinlajeihin ole ollut mitenkään esillä EU:ssa viime vuosina.

    Poikkeuksen antaminen yksittäiselle maalle sellaisen eläinlajin kohdalla, joka on yleinen koko EU:n alueella, on käytännössä mahdotonta. Myöskään maantieteellisesti rajoitettuja helpotuksia vaikeisiin olosuhteisiin perustuen ei ole mahdollista tehdä lihantarkastuksessa.

    Lihantarkastusvelvoite ei kuitenkaan koske alkutuottajan omien lampaiden teurastusta alkutuottajan omaan yksityiskäyttöön.

    Pienteurastamoiden lihantarkastusta ja laitosvalvontaa subventoidaan. Lihantarkastus- ja laitosvalvontakulut ovat noin puolet tarkastuksista aiheutuneista todellisista kustannuksista. Loppuosa kustannuksista katetaan valtion varoista.

    Tarkastuskäynnin hinta toimijalle oli Pohjois-Suomen lihantarkastusalueella vuonna 2020 keskimäärin 63 euroa.

    Pienteurastamoiden rakenteellisia vaatimuksia on kymmenen viime vuoden aikana kevennetty. Rakenteelliset helpotukset ovat komission hyväksymiä helpotuksia EU-lainsäädännön vaatimuksista.

    Jokaista toimintaa varten ei tarvita erillistä huonetilaa, vaan voidaan hyödyntää ajallista erottamista. Jos teurastamon yhteydessä on lihan vähittäismyymälä, tämän vähittäismyyntiin tarkoitetun tilan tulee kuitenkin olla erillään valmistustiloista.

    Pienteurastamon perustaminen on investointi, ja teurastus­toiminnan pyörittämiseen liittyy paperityötä, kuten hakemusten kirjoittamista, eläinten rekisteröinnistä huolehtimista ja omavalvontaseurannan tekemistä. Eläinten käsittely edellyttää kouluttautumista ja pätevöitymistä kuten myös eläinten tainnuttaminen.

    On mahdollista suunnitella ja hyväksyttää pienteurastamo siten, että rakenteet ja toiminta ovat riittävät nimenomaan lampaiden teurastamiseen. Jos toimintaa sitten laajennetaan isompiin eläinlajeihin, on linjastoa ja rakenteita sekä omavalvontaa laajennettava, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia ja uutta hyväksyntää.

    Ruokaviraston lihan­tarkastusyksikkö hyväksyy teurastamot ja pienteurastamot sekä järjestää lihantarkastuksen ja valvonnan.

    Pienteurastamossa teuras­tetuista lampaista otetaan näytteitä eläintautiseurantaa varten. Nämä näytteet ja niiden tulokset hyödyttävät koko lihateollisuutta ja lihan vientiä, sillä näytteiden avulla voidaan todentaa Suomen tautivapautta esimerkiksi bruselloosin eli luomistaudin osalta.

    Lampaiden teurastamista myyntiä varten ilman lihantarkastusta hyväksytyssä teurastamossa on perusteltu myös sillä, että kyseessä on perinteinen toimintamalli ja lammas­tuotanto Suomessa on nimenomaan ja aina pienimuotoista.

    Vaihtoehdoiksi esitetään kaupan tiskissä oleva uusi­seelantilainen lammas ja tilalla ilman tarkastusta teurastettu ja sieltä haettu liha ikään kuin muita vaihtoehtoja ei olisi tarjolla.

    Suomalaista ammattitaidolla kasvatettua, tarkastettua ja teurastamossa teurastettua lammasta on kuitenkin tarjolla joka puolella Suomea ainakin tähän aikaan keväällä ja syysteurastusten aikaan.

    Maailman mittakaavassa lampaanlihantuotanto on noin yhdeksän miljardia kiloa, ja lampaiden lukumäärä on noin 1,2 miljardia. Mitä enemmän Suomessa kulutetaan kotimaista lampaanlihaa, sitä kannattavampaa lampaanlihan tuotanto ja teurastus meillä ovat, ja saanti on turvattua myös sesongin ulkopuolella.

    Monella pienteurastamolla on myös oma vähittäismyymälä tai seudun tuotteiden myyntiin erikoistunut kauppapaikka, joka omalta osaltaan lisää saatavuutta.

    Marjatta Rahkio

    elintarviketurvallisuusosaston johtaja

    Mikko Turku

    lihantarkastusyksikön johtaja

    Ruokavirasto

    Pienteurastamot teurastavat kolme neljännestä kaikista lampaista.