Euroopan lentokaaos kiihtyy Saksassa – silti ilmastotoimien keskipiste on aivan muualla kuin lentoliikenteessä
Euroopan lentokaaos on todennäköisesti vain ripaus siitä, mitä tulemme näkemään tulevaisuudessa.
Saksassa ja Isossa-Britanniassa useat lentokentät ovat tänä kesänä ruuhkautuneet. Kuvassa Helsinki-Vantaan lentoasema, joka ei liity juttuun. Kuva: Jarkko SirkiäEuroopassa on meneillään mittava kriisi. Monet lentokentät ovat tänä kesänä ruuhkautuneet, koska ihmisten into matkustaa on niin suuri matkustusrajoitusten loputtua. Esimerkiksi Saksan Frankfurtin ja Münchenin lentokentillä on ollut viime viikkoina runsaasti viivästyksiä ja lentojen peruutuksia. Ihmiset ovat raportoineet myös kadonneista matkalaukuista.
Ruuhkat lentokentillä johtuvat siitä, että ilmailualalla on vähemmän henkilökuntaa kuin kasvanut matkustajamäärä vaatisi.
Helsinki-Vantaan lentokentällä tilanne on ollut rauhallinen, mutta matkustajamäärät ovat sielläkin tänä vuonna vilkastuneet.
Elokuu on tärkein lomakuukausi monille keskieurooppalaisille. Matkustamista rakastavat erityisen paljon saksalaiset, ainakin jos katsoo kansainvälisiä tilastoja. Noin 55 miljoonaa saksalaista teki vähintään viiden päivän lomamatkan vuonna 2019, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lomalle hurautetaan pääosin lentokoneella.
Toki monet suomalaisetkin lentävät nyt lomille, mutta suhteutettuna Saksan lentoliikenteeseen ja 83 miljoonan asukaslukuun se on vain marginaalinen osa.
Saksa on mahdollisesti kestämättömän paineen edessä. Samanaikaisesti, kun lentomatkustamista pitäisi päästösyistä vähentää, saksalaisten matkustamisinto sen kun yltyy. Kaikkien lentokenttien kapasiteetti ei tahdo kestää.
Euroopan lentokaaos on todennäköisesti vain ripaus siitä, mitä tulemme näkemään tulevaisuudessa. Sitran mukaan lentoliikenne kasvaa tällä hetkellä noin viiden prosentin vuosivauhtia, eli se kaksinkertaistuu noin viidessätoista vuodessa. Huolimatta siitä, että lentokoneiden tekniikka kehittyy, ympäristövaikutukset tulevat olemaan tuntuvat. Vaikka lentokaaos tapahtuu nyt tuhansien kilometrien päässä meistä suomalaisista, on ilmastonmuutos asia, jonka pitäisi koskettaa meitä jokaista.
Jotain pitäisi tehdä, mutta konkreettisia, nopeita ratkaisuja on hankala keksiä. Saksaan on suunniteltu tilapäistä työvoimaa lentokentille esimerkiksi Turkista, mutta koko kriisiä se tuskin tullee ratkaisemaan.
Vaikka lentokaaos tapahtuu nyt tuhansien kilometrien päässä meistä suomalaisista, on ilmastonmuutos asia, jonka pitäisi koskettaa meitä jokaista.
Lentoliikenteen päästöt ovat noin kolme prosenttia EU:n globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Lentokoneiden moottoreiden pakokaasut muodostuvat samoista aineista kuin muidenkin moottoreiden päästöt.
Ihmisen kaikesta toiminnasta lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisestä on arvioiden mukaan noin 3,5–4 prosenttia. Arvio ei sisällä cirrus-pilvien muodostumisen vaikutusta, sillä sitä ei vielä tunneta kunnolla, selviää Lentoliikennejailmasto.fi-sivustolta.
Ratkaisuksi lentoliikenteen päästöille on kaavailtu muun muassa uusiutuvia polttoaineita. Niiden ongelma on tällä hetkellä kuitenkin hinta ja saatavuuus, kommentoi opettaja, senior lecturer Heini Noronen-Juhola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta Ylen aamussa 19. heinäkuuta.
”Se [uusiutuvat polttoaineet] ei tule hirveän nopeasti ratkaisemaan ilmastokriisiä. Mutta pitkällä aikavälillä lentoyhtiöt ovat ilman muuta pakotetut käyttämään uusiutuvia polttoaineita”, Noronen-Juhola sanoi.
Maatalouden kasvaneista ilmastopäästöistä on käyty julkisuudessa kiihkeää keskustelua viime aikoina. Tässä tullaan nyt ristiriitaan, kun katsotaan maataloudelta ja metsätaloudelta vaadittavia ilmastotoimia.
Miksi monien poliittisten tahojen mielenkiinto on maa- ja metsätalouden ilmastotoimissa, kun samanaikaisesti Euroopan lentokaaos saattaa räjähtää käsiin? Niin EU:ssa kuin Suomessa fokus pitäisi olla ilmastotoimien suhteen lentoliikenteessä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
