Sote- ja maakuntauudistus syytä viedä maaliin

Sote- ja maakuntauudistuksen käsittely jatkuu eduskunnassa syyskuussa. Sitä ennen jo sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa omaa työtään aiheen kimpussa. Monet tahot etenkin opposition puolella ovat koettaneet löytää perusteluja sille, ettei näitä uudistuksia kannata hyväksyä eduskunnassa.

Valmistelun viemistä päätökseen ei edistä, jos korkea vastuuvirkamies ilmaisee jo nyt näkemyksenään, että esimerkiksi maakuntauudistuksessa on hänen mielestään haasteena se, että maakuntien määrä on olennaisesti liian suuri.

Maakuntien määrällä vatvominen ei ainakaan edesauta uudistusten vientiä eteenpäin, tuli sitä sitten vastuuvirkamiesten taholta tai hallituksen sisältä.

Sote-uudistuksen viemineen maaliin on tärkeää etenkin pienemmille kunnille ja kaupungeille. Kun sote-kustannukset ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla, näiden talousresurssit eivät tule jatkossa riittämään, kun väestö vanhenee ja muun muassa kehittyneillä hoitotekniikoilla ihmisten ikä pitenee. Lisäksi uudet tekniset hoitoratkaisut, samalla kun ne mahdollistavat pidemmän elämän, voivat aiheuttaa myös enemmän kustannuksia.

Ja kustannusten nousun hillintään juuri sote-uudistuksella pyritään. Niinpä pahin vaihtoehto olisikin, että sote-uudistus nyt kaatuisi ja alettaisiin valmistelu taas alusta.

Kustannusten karsiminen on pakko aloittaa nopeasti ja sellaisilla tavoilla, jotka takaavat kaikille kansalaisille eri puolilla maata riittävän yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut.

Esimerkkinä voi mainita Savonlinnan kaupungin, jonka viime vuoden sote-menot kasvoivat ennakoidusta lähes yhdeksällä miljoonalla eurolla. Vaikutus on lähes kahden veroprosentin luokkaa.

Mikäli tällainen kehitys jatkuisi, se voisi nostaa kaupungin veroprosenttia muutamassa vuodessa jo 24:ään, mikä ilman muuta on kestämättömän korkea.

Uudistuksen vastustajat ovat moittineet erityisesti sitä, että sote-sektorista muodostuisi rahastusautomaatti terveys­yrityksille.

Jyväskylässä on toteutettu jonkin aikaa valinnanvapauskokeilua. Siinä mukana ollut yksityinen terveysalan yritys Pihlajalinna päätti juuri lopettaa omalta osaltaan valinnanvapauskokeilun taloudellisten tappioiden takia.

Tappioiden syyksi yhtiö ilmoitti, että Jyväskylän kaupunki ei maksanut potilaiden hoidosta tarpeeksi niin sanottua kapitaatiota. Tämä tarkoittaa könttämaksua, jonka yhtiö saa yhdestä potilaasta riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän käy vastaanotolla.

Olen jo aiemmin ilmaissut omana kantanani, että etenkin vähän pienempien terveydenhoitoalan yritysten on otettava melkoisia riskejä osallistuessaan tulevien sote-keskusten toimintaan.

Yritykset saavat jatkossa potilaasta kapitaatiomaksun, joka ei ole riippuvainen hänen vastaanottokäyntiensä määrästä. Mikäli yritykselle valikoituu paljon sellaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat runsaasti hoitokäyntejä, melko lyhyessä ajassa voi pienemmälle yritykselle tulla niin paljon tappioita, ettei se kykene selviämään kustannuksista.

Jyväskylän antaman esimerkin valossa on osattava ottaa oppia esiin tulleista haasteista. Samalla esimerkki myös osoittaa, ettei valinnanvapaus sinänsä ole terveysalan yrityksille rahastusautomaatti, vaan tulos riippuu paljon tilanteista ja toteutuksesta.

Maakuntauudistuksen osalta voi todeta, että monissa maakunnissa sitä on valmisteltu ripeästi ja siten, että se olisi voinut toteutua jo vuoden 2020 alussa.

Valmistelu ei ole edennyt kaikissa maakunnissa samoilla aikatauluilla, mutta etenkin Itä-Suomessa voi todeta valmistelujen edenneen varsin hyvin. Itä-Suomessa on myös jo tähän mennessä osattu tehdä merkittävää yhteistyötä maakuntien kesken ja siten saatu hyviä tuloksia niissä toiminnoissa, jotka maa­kuntien vastuulle tällä hetkellä kuuluvat.

Yhteistyöstä hyvänä ja toimivana esimerkkinä voi mainita liikenteeseen ja liikenne­järjestelmiin liittyvän yhteistyön. Tällainen yhteistyö pienentää maakuntien mahdollisuuksia joutua kriisimenettelyn kautta pilkotuksi tai liitetyksi johonkin toiseen maakuntaan.

Yhteistyön avulla kustannusten nousua voidaan ja on osattu hillitä, eikä tämä mitenkään ole tehnyt kyseistä maakuntaa toimintakyvyttömäksi niissä toiminnoissa, jotka sen tehtäviin kuuluvat.

Mikäli ei synny tarpeeksi toimivaltaista aluehallintoa, päätöksenteko kansalaisille tärkeistä palveluista karkaa kauas. Kansalaisten pitää omata mahdollisuudet vaikuttaa heille tärkeisiin palveluihin. Tämä turvataan parhaiten viemällä nyt valmisteilla oleva maakuntauudistus läpi eduskunnassa.