Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitteet EU:ssa ovat koko Suomen tavoitteita
EU:n sisäisessä tukikilpailussa Suomi ei pärjää, koska se ei pysty osoittamaan tukiin yhtä merkittäviä summia kuin esimeriksi Saksa ja Ranska, kirjoittaa Tytti Määttä.
10.5.202407:00
Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä heikommassa asemassa oleville ihmisille. Komissio julkaisi maaliskuussa yhdeksännen koheesioraportin.
Osallistuin Suomen delegaatiossa koheesiofoorumiin huhtikuussa. Siellä vallitsi käsitys, että koheesiopolitiikka on keskeinen osa unionin periaatteita. Yhtä tärkeänä pidettiin EU:n toimivia sisämarkkinoita, joilla tavaroiden, palveluiden, pääoman ja henkilöiden vapaa liikkuminen taataan.
Komissaari Elisa Ferreira avasi seminaarin toteamalla, että kyse on paremmasta elämästä eurooppalaisille ja mahdollisuus ihmisten kukoistaa siellä, missä he asuvat. Unionissa tulee olla liikkumisvapaus, mutta myös oikeus jäädä kotiseudulleen.
Kriittistä keskustelua käytiin koheesiopolitiikan tulevasta toteuttamisen tavasta sekä siitä, mille alueille ja ihmisryhmille EU:n varoja jatkossa suunnataan. Kaikkialla Euroopassa on alueita, jotka ikääntyvät, ovat vaarassa jäädä kehitysloukkuihin tai ovat globaalin maailmanjärjestyksen puristuksissa. Koheesiopolitiikalla on aiemmin tuettu kaikkia Euroopan alueita, ei vain vähemmän kehittyneitä alueita.
Komissaari nosti puheessaan esille osaamisen kehitysloukun. Esimerkiksi Suomen pohjoiset harvaan asutut alueet ovat vaarassa joutua osaamiskehitysloukkuun. Itä- ja Pohjois-Suomi on aivovuodon riskialuetta yhdessä 37 muun EU:n alueen kanssa.
Seminaarin puhujat viittasivat varsin usein Jacques Delorsin sanoneen, että unionin sisämarkkinat ovat olleet menestys alusta lähtien vain siksi, että samaan aikaan onnistuttiin koheesiopolitiikassa.
Viime vuosina on herännyt halu antaa jäsenmaille yhä enemmän vapauksia kansallisesti tukea omaa teollisuuttaan. Syyt tähän ovat muun muassa Euroopan strategisessa autonomiassa ja globaalissa kilpailussa.
EU:n sisäisessä tukikilpailussa Suomi ei pärjää, koska se ei pysty osoittamaan tukiin yhtä merkittäviä summia kuin esimeriksi Saksa ja Ranska. Keskeinen kysymys onkin, tullaanko tukipolitiikkaa tekemään enemmän EU:n vai kansallisvaltioiden kautta.
Koheesiopolitiikkakin on murroksessa. Tulevan komission kaudella määritellään, millaiseksi koheesiopolitiikan panos muodostuu Euroopan unionin uusien ehdokasmaiden kehitykseen.
Suomi on puheenvuoroissaan korostanut etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle.
Itä- ja Pohjois-Suomella onkin paljon annettavaa koko EU:lle. Alueella on korkeaa osaamista, vahvat teollisuudenalat sekä luonnonvarat ja osaamista niiden kestävään hyödyntämiseen. Suomeen tulevan EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen nykytason säilyttämisen kannalta on tärkeää, että harvan asutuksen yleiskriteeri säilyy edelleen tuen laskentakriteerinä. NSPA-erityistuki ja harvanasutuksen yleiskriteeri tuovat yli puolet Suomen saamasta kokonaistuesta.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
