Ärsyttävien sometilien tenho
7.2.202201:00
Yritän seurailla jonkin verran erilaisia some-tilejä. Voisin olla paljon aktiivisempikin, mutta koetan edes jollain lailla rikkoa maalaiskuplaani.
Aina se ei ole mukavaa, ja joistain tileistä olen ärsytyksen takia luopunutkin. Oletuksiin, yleistyksiin ja ulkomaisiin lähteisiin perustuvat "faktat" kotieläintuotannosta suututtavat. Vielä enemmän suututtaa se, miten moni niistä tykkää ja kiittelee tiedosta. Perustellut vastaväitteet eivät juuri saa kiinnostusta osakseen.
Niin se kupla toimii. Hyvä mieli minulle tulee, kun luen päivityksiä hyvinvoivista eläimistä, hiiliviljelyn onnistumisista tai menestyvästä suoramyynnistä.
Emeritusprofessori Esko Valtaoja totesi uusimmassa Yhteishyvässä, että ihminen ei helposti luovu omista uskomuksistaan. Lukemastamme meille jäävät parhaiten mieleen asiat, jotka vahvistavat jo olemassa olevia uskomuksia. Siksi pitäisi hankkia tietoa, joka vastustaa omia oletuksia. Sinnittelen siis vielä niiden muutamien ärsyttävienkin some-tilien kanssa.
Osallistuin taannoin lihatalon seminaariin, jossa käsiteltiin myös vastuullisuutta ja siitä viestimistä. Ei ole muuten helppoa. Vaatii valtavasti työtä selvittää esimerkiksi lihan tuotantoketjun hiilijalanjälkiä, ja vielä pyrkiä kertomaan niistä ymmärrettävästi.
Todennäköisesti eniten palautetta tulee siltä pieneltä joukolta, joka leimaa tutkimukset asenteellisiksi, koska niistä kertoo lihatalo itse. Kiitosta heruu harvoin.
Silti työ on todella tärkeää. Yritys, joka ei huolehdi vastuullisista toimintatavoista, tuskin pötkii pitkälle tulevaisuudessa, ainakaan Suomessa.
Vielä tärkeämpää vastuullisuustyö on siksi, että sillä on oikeasti merkitystä. Se, miten paljon esimerkiksi lihateollisuus tai meijerit pystyvät teoillaan vähentämään vaikkapa muovijätteen määrää tai hiilipäästöjä, on aivan eri mittakaavan asia kuin some-vaikuttajan ostamatta jättämä ei-vegaaninen laskiaispulla.
En silti väheksy yksilötoimijoitakaan, heitä tarvitaan. Nostan kuitenkin hattua suomalaisen elintarviketeollisuuden vastuullisuustyölle, joka on harpannut muutamassa vuodessa ison loikan.
Tutkimukset osoittavat, että yli puolet kuluttajista arvostaa tuottajan nimen merkitsemistä pakkaukseen. Vielä suurempi osa pitää tärkeänä kotimaisuutta. Huolta herättää ilmastonmuutoksen lisäksi eläinten hyvinvointi.
Se, missä elintarvikeyritykset voisivat onnistua paremmin, on hyvin alkaneesta vastuullisuusloikasta kertominen. Kuplat tekevät siitä vaikeaa. Kyselin opinnäytetyössäni vastuullisuuden merkitystä matkailijoilta. Lähes kaikki pitivät asiaa tärkeänä, mutta tietoa siitä etsi silti vain noin puolet heistä. Tieto pitäisi tuoda helposti saataville, mutta tyrkyttämättä.
Tässä tuottajat voivat tulla avuksi. Siinä missä lihatalon some-päivitys nostaa joidenkin seuraajien karvat pystyyn, maatilan päivitys ei välttämättä tee samaa. Moni kuluttaja seuraa innolla tiloja, jotka kertovat arjesta, sattumuksista ja onnistumisista. Seuraajiksi saattaa tulla myös heitä, joita some-tili vähän ärsyttää. Saattaa syntyä keskusteluja, joista opitaan uutta.
Kuten Valtaoja mainiossa tekstissään totesi "järkevämpää olisi kerätä ensin tietoa ja tehdä sen jälkeen päätös". Liian usein päätös syntyy ensin ja todisteita sen oikeellisuudesta etsitään vasta sitten.
Kirjoittaja on MT:n Kaakkois-Suomen aluetoimittaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
