Tukkipuuta katkotaan sellunkeittoon

Metsänhoidon tavoitteena on aina ollut kasvattaa kierto­aikana mahdollisimman paljon tukkipuuta. Samoin tukki­mitan täyttävän rungon katkonta sahauskelpoisiksi tukeiksi oli ehdoton tavoite.

Siirryttäessä konehakkuuseen nämä tavoitteet on hylätty. Koneellinen nopeus on pääasia, ja huomio muihin seikkoihin kärsii.

Koneen kuljettajan asema on hyvin vaikea. Kun voimassa on yhtiön asettama uhka: Jos sahalle tulee yksikin raakkitukki, siitä tulee heti valitus. Entäs, jos tulee kaksi tai kolme, puhutaanko työsuhteesta?

Tähän liittyy myös seuraava kuljettajan kertoma seikka: Hytin ikkunasta ei näe näitä laadullisia seikkoja. Liekö tutkittu näkyvyyttä eri vuoden­aikoina, eri vuorokauden aikana ja erilaisissa sääoloissa?

Heikoissa olosuhteissa kuljettaja laittaa kuituun vähänkin epävarman tapauksen. On mahdotonta nähdä, onko oksa 2, 4 vai 6 senttimetriä vahva.

Seurasin avohakkuutyömaata. Kuidun joukossa oli huomattavasti tukkimitat täyttävää puuta. Paikalla kävi metsänhoitoyhdistyksen edustaja. Hän totesi, että katkonnassa on virheitä.

Yhtiön ketju toimii nopeasti. Puutavara siirtyy välittömästi varastolle ja siitä jatkuen tehtaalle ja sahalle.

Mhy:n edustajan toteamus: Koivutukista on siirtynyt kuituun 8,7 kuutiometriä, ja tukin määrä on tämän jälkeen 12 kuutiometriä. Tämä siirtymä on 40 prosenttia. Koska koivutukin hinta on alhainen, myyjän tappio on 191 euroa.

Havutukkien osalta ei vahinkoa voitu arvioida, koska puutavara oli kuljetettu jo varastolle. Ei kuitenkaan voida olettaa, että katkontamalli poikkeaisi puulajeittain. Tätä osoittaa kaikilla lajeilla suoritettu 60–80 senttimetrin mittainen tyvilumppaus tyvilaajentuman takia.

Tukkien laatuvaatimuksista en löytänyt perustetta tyvilumpille. Näitä lumppeja oli huomattava määrä.

Myyjä toimittaa yhtiölle mhy:n laskun parisataa euroa ja mhy:n arvioiman tappion 191 euroa maksettavaksi. Yhtiön edustajan ilmoitus: Yhtiö ilmoittaa maksavansa 191 euroa ja tämä kattaa kaiken myyjälle aiheutuneen vahingon ja kulut (suomalaista oikeuskäytäntöä).

Myyjien keskuudessa on tieto, että tukkia menee kuiduksi. Onko maassamme tukkivarannot niin suuret, että osa voidaan käyttää halpa­hintaisena sellunkeittoon? Tämä on mielestäni kansan­taloudellinen tappio.