Poikaporukan saunaillan päähänpistosta sikisi kelpo yritysidea – nyt Luovan kylällä syntyy paljuja

Esko Latvala on ahkera kylpijä. Omasta pihasta löytyy ainalämmin pinkki palju. ”Emännän valitsema väri”, hän myhäilee. Kuva: Johannes Tervo

Kurikan Luovan kylässä sijaitsevassa E. Latvala Oy:n paljutehtaassa on täysi tohina päällä alkukesän päivänä. Akkuporakone laulaa ja trukkikuormain hurisee, kun paljuja valmistetaan ja lastataan rekkaan.

Paljutehtailija Esko Latvalan, 36, mukaan kesä on alalla perinteisesti sesonkiaikaa, mutta pandemian myötä kylpytynnyrien kysyntä on lisääntynyt entisestään.

Matkojen ja tapahtumien peruuntuminen on lisännyt kotona ja kesämökeillä vietettävää aikaa. Sen myötä ihmiset satsaavat entistä enemmän hyvinvointiinsa ja pihojensa viihtyvyyteen.

”Moni asiakas sanoo käyttävänsä peruuntuneen ulkomaanmatkan rahat paljuun. Tiedän omasta kokemuksestani, että tällaisina aikoina palju on ihanteellinen paikka nollata ajatuksiaan”, Esko Latvala toteaa.

Luovan kylällä koko ikänsä asuneen Latvalan piti jatkaa kalkkunatilan pitoa vanhempiensa jälkeen, mutta hulvaton idea muutti tulevaisuudensuunnitelmia.

Kahdeksantoista vuotta sitten Latvala päätti rakentaa kuuden ystävänsä kanssa liikuteltavan saunan.

"Me kaikki asuimme vielä kotona tuohon aikaan ja meillä oli hirveä tarve päästä saunomaan viikonloppuisin. Tuntui nololta mennä viettämään jonkun kotiin saunailtaa, kun vanhemmat olivat kotona. Sitten keksimme, että laitetaan sauna pyörien päälle, niin voimme kylpeä missä vain”, Latvala muistelee käänteentekevää hetkeä.

Latvala toimi projektin pääarkkitehtinä ja muut avustivat parhaansa mukaan. Saunakärryn rakentaminen eteni hitaanlaisesti erilaisia rakennusratkaisuja pähkäillessä.

Lopulta sauna valmistui ja sitä alettiin kuskata traktorilla ympäri lähikyliä.

Siirrettävästä saunasta tuli hetkessä paikallinen kuuluisuus ja sitä alettiin kysyä vuokralle. Saunakärryä alettiin kuljettaa tilauksesta erilaisiin juhliin ja tapahtumiin.

Samalla saunaa paranneltiin: runkoa pidennettiin ja perälle rakennettiin terassi. Terassin myötä pystyttiin toteuttamaan myös palju, josta oli ollut puhetta jo alusta alkaen.

”Värkkäsimme paljun vanerilevyistä ja uima-allasmuovista ja teimme siihen ulkopuolisen kamiinan. Siitä tämä paljujen valmistaminen alkoi.”

Kylpytynnyrin kasaaminen vaatii välillä akrobatiaa. Markkinoilla on monenlaatuisia paljuja. Esko Latvalan mukaan laatueron huomaa muun muassa siitä, heiluuko palju, kun sitä tarttuu reunasta ja ravistaa. Kuva: Johannes Tervo

Kysynnän lisääntyessä Latvala alkoi vuokrata paljuja. Toisin kuin nykyisin, kylpytynnyreitä vuokraavia yrityksiä oli 2000-luvun alkuvuosina vähän. Latvala kuljetti vuokrapaljuja jopa 350 kilometrin päähän Ouluun.

Hän alkoi valmistaa kylpytynnyreitä myös tilauksesta oman omakotitalonsa vanhassa pienessä navetassa. Aluksi kaikki paljut menivät lähiseudulle, mutta pikkuhiljaa nuoren yrittäjän maine kiiri maakuntarajojen ulkopuolelle.

Paljunvalmistus oli kuitenkin Latvalalle pitkään pelkkä harrastus eikä hänen tavoitteenaan ollut tehdä siitä ammattia. Hän opiskeli rakennusalaa ja suunnitelmissa oli jatkaa kalkkunatilan pitoa.

Vuonna 2010 Suomessa alkoi kyteä paljubuumi ja tilausmäärät kasvoivat räjähdysmäisesti. Pian Latvala huomasi työskentelevänsä täysipäiväisesti paljujen parissa. Hän perusti yrityksen ja palkkasi ensimmäisen työntekijän.

Yritysideaa ei pidetty järkevänä ja nuori yrittäjä kohtasi vähättelyä. Kylpytynnyreitä pidettiin hetken huumana ja niitä jopa pilkattiin. Vain harva näki niissä tulevaisuuden alan.

"Yritystä perustaessani kävin tilitoimistolla. Kerroin, että valmistan paljuja ja teen ohessa rakennussuunnittelua. Kirjanpitäjä totesi, että hyvälle rakennuspiirtäjälle riittää aina hommia, mutta hän ei maininnut sanallakaan paljuja. Ei mennyt kauaakaan, kun hän tilasi meiltä kylpytynnyrin."

Esko Latvala lastaa rekkaa. Kylpytynnyrien matka asiakaiden luo alkaa. Kuva: Johannes Tervo

Nyt E. Latvala Oy työllistää yrittäjän lisäksi neljä työntekijää. Tehtaalla kootaan yli 400 paljua vuodessa.

Latvalan arvion mukaan Suomessa myydään noin 10 000 tynnyriä vuodessa. Suomen ylivoimainen markkinaykkönen Kirami Oy toimittaa vuosittain yli 5 000 tynnyriä Suomeen ja muualle Eurooppaan.

”Minulta kysellään edelleen, että vieläkö valmistan paljuja, että eivätkö ne ole menneen talven lumia. Voin vastata, että teemme niitä vuosi vuodelta enemmän.”

Latvalan yritys on toiminut nykyisissä toimitiloissaan kuusi vuotta. Tehdashalli sijaitsee omalla kotikylällä.

Paljuvalikoimat ovat laajentuneet ja valmistusmateriaalit ovat kehittyneet kestävämmiksi ja helppohoitoisemmiksi vuosien saatossa. Kuusi ja lämpökäsitelty puu ovat väistyneet ja nykyisin paljujen sisäosat tehdään pääasiassa muovista.

”Kymmenen vuotta sitten kaikki muoviosat olivat sinisiä, mutta nykyisin asiakkaat suosivat tummanharmaata. Ulkoverhoilussa ruskea väri on väistymässä. Nykyiset suosikkivärit ovat musta ja harmaa.”

Pelkkä lämmin vesi ei myöskään enää riitä kaikille. Paljuihin halutaan led-valoja ja ilmaporetoimintoja. Latvala toteaa, että kylpytynnyri lähestyy toiminnoiltaan ulkoporeallasta.

Myös nopeudesta on tullut myyntivaltti. Puulämmitteinen palju ei sovi nykypäivän kiireisille ihmisille. Sen lämmittäminen kestää usein tunteja.

Rinnalle on tullut sähkölämmitteinen palju, jonka voi pitää käyttövalmiina ympäri vuoden. Sitä voi hallita mobiilisovelluksen avulla ja veden lämpötilan saa säädettyä puolen asteen tarkkuudella. Jo lähes kolmannes Latvalan valmistamista kylpytynnyreistä on sähkölämmitteisiä.

Kaveriporukan vuonna 2002 rakentama kärrysauna on yhä vuokrattavissa. Kuva: Johannes Tervo

Tuotteiden laatu on Latvalalle yrityksen kasvua tärkeämpi asia. Hän pyrkii pitämään työajat sellaisina, että aikaa jäisi myös perheelle, johon kuuluvat vaimo ja kaksi pientä lasta.

Kurikassa valmistettuja kylpytynnyreitä on päätynyt myös erikoisimpiin paikkoihin, kuten kerrostalon kattoterassille ja suomalaisen rahtilaivan kannelle. Latvala myhäilee, että jossain päin Välimerta seilaa kurikkalainen palju.

Paljutehtaan pihan perälle on parkkeerattuna poikaporukan aikoinaan rakentama ensimmäinen saunakärry. Latvalan mukaan vanha kaveriporukka on kasassa ja he järjestävät edelleen yhteisiä sauna­iltoja.

Punamultainen ja arvokkaasti ajan patinoima ”seitsemän veljeksen sauna” on edelleen vuokrattavissa. Monenmoiset juhlat nähnyttä kylpylaitosta on jouduttu parsimaan useita kertoja vuosien saatossa.

”Alkuperäinen palju on jouduttu vaihtamaan uuteen. Se kesti käytössä lähes kymmenen vuotta. Se tuli lopulta niin reikäiseksi, että vesi ei pysynyt sisällä”, paljumestari naurahtaa.

Lue myös:

Veljekset keksivät tehdä kylpytynnyrin peräkärryyn – nyt palju kulkee minne vain