Lehtialalla mittakaavalla on merkitystä

Paperilehtien lukemisen väheneminen on ajanut monet kustantajat taloudellisesti niin ahtaalle, että ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt yhtiön myyminen.

Vaikka digitaalinen tiedonvälitys etenee, se ei ole pystynyt kattamaan niitä menetyksiä, joita sekä levikkitulojen, mutta erityisesti ilmoitustulojen, menetys on aiheuttanut.

Alan sisällä oli tiedossa, että Alma Media etsii Aamulehdelle ostajaa. Aamulehden taloudellinen asema oli yhtiölle rasite. Moni veikkaili ostajaksi Keskisuomalainen Oy:tä, joka viime vuosina on ollut kaikkein aktiivisin ostaja.

Kaupassa hyötyjä on Aamulehti. Mukana tulleet Satakunnan Kansa ja suuri joukko paikallislehtiä, olisivat ehkä löytäneet paremman kodin Keskisuomalaisesta, jolla on omistuksessaan juuri sen kokoluokan lehtiä ja konsernitasolla koeteltuja yhteistyömuotoja lähtien Sunnuntaisuomalaisesta ja Uusisuomalaisesta, mutta myös toimivaa paikallislehtien yhteistoimittamiskokemusta.

Lehtialalla mittakaavalla on merkitystä. Sanoman aikaisemmista maakuntamatkoista on tiedossa se, että mukana on tullut suuri määrä hallintobyrokratiaa, jonka mittakaava on pienten lehtien kannalta täysin väärä.

Yrityskaupoilla on toimialasta riippumatta yksi tyypillinen piirre. Ostajalla on kaikki viisaus.

Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, kuinka Sanoma tulee hoitamaan Aamulehden hallinnoinnin, mutta olisi suuri yllätys, ellei tapahtuisi niin, että päätöksiä edellyttävää viisautta siirtyy merkittävässä mitassa pois Tampereelta ja Porista.

Ostetun on sopeuduttava ostajan yrityskulttuuriin. Sanoma Oy:ssä yrityskulttuuri on perinteisesti ollut hyvin vahva.

Kaupan jälkeen Suomeen on syntynyt entistä selvemmin kolme lehtiryhmää. Sanoma-Aamulehti, Keskisuomalainen ja Lännen Media. Keskisuomalaisen kohdalla suuria muutostarpeita toimintatavoissa ei ole.

Sen sijaan Lännen Median kohdalla muutokset saattavat olla huomattavia, onhan Aamulehti ollut Lännen Median suurin maksaja. Lännen Median Helsingin toimituskin on mitoitettu Aamulehden tarpeisiin. Muille sen palveluja käyttäville riittäisi pienempi toimitus, sillä pienemmissä maakuntalehdissä ei ole tiloja kaiken sen aineiston käyttämiseen, jonka Lännen Media tuottaa.

Lehtikonsernien uutiskilpailu ja tarve profiloitua koitui Suomen tietotoimiston (STT) kohtaloksi. Sanoma Oy oli STT:n suurin omistaja ja etenkin Alman piirissä asetelma koettiin ongelmalliseksi. Alma ryhtyi perustamaan Lännen Mediaa ja sai mukaan vanhan Helsingin kumppaninsa Turun Sanomat sekä pohjoista Suomen hallitsevan Kalevan. Sen seurauksena Lännen Median lehdet ovat ulottuneet yli koko läntisen Suomen Turusta Rovaniemelle. Samaan aikaan Keskisuomalaisesta on tullut itäisen ja keskisen Suomen valtamediayhtiö.

Tämä kartta kohta muuttuu niin, että Pirkanmaa ja Satakunta siirtyvät STT:n tai jonkin vastaavan Sanoma Oy:n järjestelmän käyttäjäksi. Lännen Media tuskin pystyy jatkossa jatkamaan toimintaansa entisessä laajuudessa.

Mittakaavaan liittyy myös toinen haaste, jolla Sanoma perusteli Aamulehden ostoa. Se on digitaalisten palvelujen tuottaminen.

Helsingin Sanomien digitaalinen versio on tällä hetkellä aamulehdistä omaa luokkaansa. Aamulehti on valinnut toisenlaisen politiikan. Sen digitaalinen versio on käytettävyydeltään melko heikko.

Syynä on ollut se, että Alma ei ole halunnut kiihdyttää paperilehden levikin pienenemistä tarjoamalla hyviä digitaalisia sisältöpalveluja. Se on keskittynyt kaupallisiin digipalveluihin etenkin asunto- ja autokaupassa ja saavuttanut niillä vahvan markkina-aseman.

Aamulehdelle Helsingin Sanomien digiratkaisut sopivat, sillä sen uutisvirta on kohtuullisen suuri. Sen sijaan esimerkiksi Satakunnan Kansan kannalta ongelmaksi tulee mittakaava. Maakuntalehden uutisvirta on lopulta melko pieni.

Paperilehden asema uutisten välittäjänä heikkenee kaiken aikaa. Merkittävä osa lukijakunnasta on ehtinyt tutustua asiaan sähköisten välineiden kautta. Lehdessä uutinen tuntuu jo vanhalta.

Perusuutiset eivät riitä. Lukijoille on kyettävä tarjoamaan jotakin enemmän. Tässä työssä iltapäivälehdet ovat kehittyneimpiä.

Alma Median omistuksen jäävät Iltalehti ja Kauppalehti. Saattaa olla, että ne tulevat olemaan ensimmäiset pelkästään digitaalisina ilmestyvät lehden Suomessa, sillä Iltalehden paperijakelu joka puolelle Suomea on hyvin kallista (niin se on Ilta-Sanomillekin) ja Kauppalehti puolestaan ammattilehtenä sopii erinomaisesti pelkästään digitaalisessa muodossa tarjottavaksi.

Alma pääsi sopivasti myös eroon painokapasiteetistaan, mikä helpottaa päätöksentekoa.

Suomeen on syntynyt entistä selvemmin kolme lehtiryhmää. Sanoma-Aamulehti, Keski- suomalainen ja Lännen Media.