Talousosaamisen on oltava kansalaistaito

“Miksi mun palkasta on lähtenyt rahaa, vaikka en ole vielä ostanut mitään?” kyselee kuudesluokkalainen keskellä vilkasta Yrityskylää, koululaisten omaa yhteiskuntaa, jossa jo 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista vierailee.

Jokaisella kuudesluokkalaisella on toiminnallisessa oppimisympäristössä ammatti ja mielekkäitä työtehtäviä, joista ansaitaan virtuaalista palkkaa omalle tilille. Palkasta pidätettyjä veroja sekä työeläkemaksuja ihmetellessään oppilas oivaltaa netto- ja bruttopalkan eron. Näin käytännöllisellä tavalla taloustaitoja nykyään opetetaan lapsille ja nuorille.

Tärkeää talousopetustyötä tehdään paljon, mutta se ei vielä riitä. Talous ja nuoret TATin teettämän Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimuksen mukaan talous kiinnostaa nuoria ja moni haluaa kehittää talousosaamistaan. Tutkimuksen mukaan 89 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että koulun pitäisi opettaa talousasioita, mutta vain 21 prosenttia kokee saavansa sieltä riittävät talousosaamisen valmiudet.

Opettajilla on vain hieman ruusuisempi kuva talousopetuksen tasosta – heistä noin kolmannes kokee koulun antavan riittävät talousosaamisen valmiudet (Opettajien talousosaaminen 2019, TAT).

Nykyisen opetussuunnitelman mukaan taloussisältöjä opetetaan esimerkiksi osana yhteiskunnan oppiainetta neljänneltä luokalta lähtien. Opettajien taidot ja keinot talouden opettamiseen vaihtelevat suuresti. Talousasioihin perehtyminen on pitkälti opettajan oman kiinnostuksen varassa ja tutkimustuloksista voidaan nähdä, ettei tällä tasolla saavuteta riittäviä talousosaamisen valmiuksia.

Sopiikin kysyä, onko talousopetusta liian vähän ja saavatko opettajat riittävästi tukea sen toteuttamiseksi.

Opettajien tärkein toive talousopetuksen tueksi ovat heti käyttövalmiit materiaalit, jotka tuovat vaikeaan aiheeseen konkretiaa. Yrityskylä on esimerkki oppimiskokonaisuudesta, jossa yhdistyvät valmiit opetusmateriaalit sekä pelillinen oppimisympäristö oppilaille.

Jokainen oppilas avaa Yrityskylässä oman pankkitilin, jonne maksetaan kaksi kertaa päivässä palkka. Lisäksi päivän aikana on vapaa-aikaa, jolloin oppilas harjoittelee vastuullisena kuluttajana toimimista.

Oma palkka ei riitä kaikkeen, joten on tehtävä valintoja. Ostaako kaupasta karkkia vai käydä pikakampauksessa paikallisen yrittäjän luona? Lisäksi kuudesluokkalaiset oppivat hahmottamaan eron omien ja yrityksen rahojen välillä – yrityksen piikkiin ei voi tehdä omia ostoksia. Välillä nämä sekoittuvat, mutta turvallisessa ympäristössä on lupa yrittää uudelleen.

Yhdeksäsluokkalaisille suunnatussa Yrityskylä Yläkoulussa oppilaat paneutuvat tarkemmin talouden ilmiöihin johtamalla vientiyritystä kansainvälisillä markkinoilla. Oppilaat laskevat 2,5 tunnin hektisessä pelitilanteessa myyntihinnan tuotteelleen, vastaavat asiakkaiden tarjouspyyntöihin ja tarkkailevat raaka-aineiden hintoja samalla, kun selvittävät eri kvartaaleilla vastaan tulevia haasteita ja niiden vaikutuksia yrityksen talouteen ja maineeseen.

Innostumisen ja onnistumisen huudahdukset pelin aikana kertovat, että peli on mielekäs keino opettaa taloustaitoja nuorille. Myös Panu Kalmi Vaasan yliopistosta on todennut saman.

Kalmi on tutkinut, mitä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppivat Yrityskylä-kokonaisuuden aikana. Kalmin mukaan Yrityskylä parantaa nuorten talousosaamista ja lisää kiinnostusta talousasioihin.

Talousosaaminen tarkoittaa muun muassa kykyä hahmottaa rahan kiertokulkua, ymmärrystä talouden peruskäsitteistä käytännön tasolla sekä taitoa soveltaa tietämystä toimintaan. Siihen sisältyvät niin henkilökohtaisen talouden hallinta kuin laajemmat, kansantalouteen liittyvät ilmiötkin, kuten Yrityskylässäkin näkyvästi mukana oleva kiertotalous.

Talousopetusta pitäisi antaa jo ensimmäisestä luokasta lähtien, mieluiten omana oppiaineenaan. Opettajille täytyy antaa riittävät valmiudet talouden opettamiseen sekä opettajankoulutuksessa että täydennyskoulutuksen keinoin.

Tällä hetkellä yli puolet opettajista ja reilut 80 prosenttia luokanopettajaksi opiskelevista haluaa parantaa omaa talousosaamistaan (Opettajien talousosaaminen 2019, TAT).

Talousopetuksen on oltava niin tasa-arvoista ja saavutettavissa, että kukaan ei vahingossakaan jää siitä paitsi. Ilman ryhtiliikettä talousosaamisen kehittämisessä on odotettavissa kasvua nuorten maksuhäiriöissä ja syrjäytymisessä.

Siksi talousosaamisesta on tehtävä kansalaistaito, joka opitaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Tätä varten Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisen strategia. TAT ottaa mielellään vastuun strategian nuoriin kohdistuvasta osuudesta.

Kaisa KoistinenjohtajaHeidi LindholmaluepäällikköYrityskylä, Talous ja nuoret TAT

Talousopetusta pitäisi antaa jo ensimmäisestä luokasta lähtien, mieluiten omana oppiaineenaan.