Metsä on Suomen kivijalka

Metsä nosti Suomen 1930-luvulla taloudelliseen hyvinvointiin, ja sotien loputtua nosti Suomen hyvinvointivaltioiden eliittiin. Metsätalous ja metsäteollisuus ovat kuin siamilaiset kaksoset, täysin riippuvaisia toisistaan. Metsätalous tuottaa raaka-aineen ja teollisuus jalostaa sen.

Metsätalouden kivijalka on metsänhoidossa. Metsänhoitotyöt alkavat käpyjen keräilystä, sitten taimistotyöt ja taimien istutuksena metsään, taimiston perkauksena, taimikon harvennuksena ja nuoren metsän hoitotyönä. Sitten seuraavat erilaiset hakkuut, puutavaran siirrot tienvarsille ja lopuksi sahoille ja tehtaille. Nämä työt tuovat paljon työpaikkoja ympäri Suomen.

Metsäteollisuus maksaa vuosittain palkkoja noin 2,2 miljardia euroa. Metsäsektorin työpaikat jakautuvat Suomessa hyvin tasaisesti. Puuteollisuus työllistää kolmanneksen, paperiteollisuus toisen kolmanneksen ja metsätalous kolmannen kolmanneksen.

Metsäsektorin suorassa palveluksessa oli viime vuonna 62 000 henkilöä, ja kun mukaan lasketaan välilliset työpaikat, työllistämisvaikutus nousee noin 140 000 henkilöön. Metsätalousmaan kokonaispinta-ala on 20,3 miljoonaa hehtaaria.

Yhteiskunta saa osansa metsäntuotosta muun muassa palkkaveroina, arvonlisäveroina ja veroina metsänmyyntituloista.

Metsäteollisuus poikkeaa kaikesta muusta teollisuudesta. Metsäteollisuuden ja sahojen raaka-aine tuottaa Suomelle ja suomalaisille paljon hyvinvointia ja se jakautuu ympäri Suomen. Suomi on tulevaisuudessakin riippuvainen metsästä, ja jos puuta ei hakata, hyvinvointi on vaarassa.

Metsän taloudellinen tuotto on jatkossakin suuri, siksi metsätalous ja metsäteollisuus ovat tärkeimmät alat Suomessa. Samalla myös ilmastoasiat hoituvat parempaan päin, kasvavat metsät ovat suuri hiilinielu, joten ilmastokin voi hyvin.

eläinlääkäri evp. 90 v.

Metsäsektorin työpaikat jakautuvat Suomessa hyvin tasaisesti.