Metsän omistaminen osakeyhtiönä sopisi Kallion hipsterillekin

Metsäbiotalous vahvistuu edelleen Suomessa uusien teollisuusinvestointien myötä. Nyt näyttääkin siltä, että Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta maailman kärkeen metsäbiotalouden uusilla innovaatioilla.

Kilpailukykyinen ja innovatiivinen metsäbiotalous tarvitsee raaka-aineitta ja siksi kasvavien puumäärien tarjonta täytyy turvata myös tulevaisuudessa. Puu ei kuitenkaan lähde liikkeelle, mikäli kaupungistunut etämetsänomistaja ei osaa tai ymmärrä myydä puuta.

Perityn pienen metsätilkun yksi hehtaari tuottaa metsää periaatteessa yhtä paljon kuin isommankin tilan hehtaari, mutta pieni tila voi helposti olla omistajalleen taloudellisesti merkityksetön, jolloin se unohtuu helposti.

Puun saaminen liikkeelle vaatii uudenlaista tapaa ajatella metsän omistamista. Tilojen pilkkoutuminen ja muuttuminen taloudellisesti merkityksettömiksi omistuksiksi täytyykin estää.

Suurin osa metsätiloista on tällä hetkellä yhden henkilön tai puolisoiden yhteisessä omistuksessa ja omistajakunta on iäkästä. Perinnönjakojen yhteydessä metsätila jää joko perikuntien omistukseen tai siitä muodostetaan yhtymä. Vaihtoehtoisesti perikunta pilkkoo tilan pieniksi paloiksi.

Yhtymämuotoisen omistuksen haittana on vaatimus totaaliseen yksimielisyyteen kaikissa päätöksissä. Eli halutessaan yksikin jääräpää pystyy kampittamaan puukaupat ja kaikki metsänhoidolliset toimet.

Yhteismetsää on markkinoitu uudenlaisena tapana omistaa metsää, mutta malli ei ole houkuttanut laajaa joukkoa omistajia. Lisäksi yhteismetsämallin rajoite on yhteismetsien ohjesäännön määrämuotoinen rakenne. Yhteismetsä tekee ohjesäännön Metsäkeskuksen mallin mukaisesti ja mitään poikkeavia sukuspesifisiä malleja esimerkiksi äänivallan suhteen ei hyväksytä.

Moderni osakeyhtiömuotoinen omistaminen on jäänyt kaiken keskustelun tiimoilla kohtuullisen vähälle huomiolle. Osakeyhtiömuotoinen omistaminen on kuitenkin vallalla oleva tapa muilla aloilla ja sen soisi leviävän myös metsäomistukseen.

Lainsäädäntö ja verotus pitäisikin saada tukemaan tämän mallin kehittymistä. Perustettavaan osakeyhtiöön pitäisi voida siirtää metsäomaisuus ilman veroseuraamuksia. Myös metsävähennyksen ja Kemera-tukien tulisi olla hyödynnettävissä osakeyhtiössä.

Kukin omistajajoukko voisi myös jakaa osakkeet haluamallaan tavalla äänivaltaisiin ja äänivallattomiin osakkeisiin. Osakeyhtiömalli kannustaisi myös metsäpinta-alan kasvattamiseen yhtiön voittorahoilla.

Ja parasta kaikessa: Kallion hipsterikin arvostaisi varmasti paremmin perittyjä osakkeita kuin yhtymäosakkuuksia, ja samalla hän ymmärtäisi metsän taloudellisen arvon.