Vuotoksen allas on jokiyhtiön hanke

Sähkön tuotanto vuonna 2015 oli Suomessa yhteensä 66,2 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Tuotanto nousi edellisestä vuodesta prosentin, mutta sähkön kokonaiskulutus vastaavasti laski prosentin.

Kemijoki Oy:n vesivoimalaitosten nettosähkötuotanto viimeisen kuuden vuoden (2010–2015) keskiarvona on 4,6 TWh/v eli koko Suomen sähköntuotannosta 7–8 prosenttia.

Suunnitellun Kemihaaran eli Vuotoksen altaan vaikutuksen sähkötuotantoon on ilmoitettu olevan 300 gigawattituntia (GWh) eli vain 0,5 prosenttia Suomen sähkötuotannosta. Kemijoki Oy:lle itselleen se merkitsisi kuitenkin 6,5 prosentin lisäystä tuotantoon.

Lapin liitto haluaa purkaa Natura-alueen suojelupäätöksen allasalueella perustelemalla allasta merkittävällä yhteiskunnallisella ja kansallisella edulla. Tulvasuojeluperusteet ontuvat pahasti, kun vaihtoehtoisia ratkaisuja on todettu olevan olemassa. Sekä Lapin elykeskus että Metsähallitus ovat sen omissa lausunnoissaan todenneet.

Suomen sähkötuotantoon tuleva 0,5 prosentin lisäys ei ole niin merkittävä kansallinen etu, että se riittäisi perusteeksi suojelupäätösten purkuun.

Allasperusteluissa arvioidaan altaan lisäävän työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloa 70–84 miljoonaa euroa, joka olisi 2–3 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien 30 vuoden ajan.

Tekoaltaan työllisyysvaikutukset olisivat 2 700–2 900 henkilötyövuotta.

Altaan tuottamasta 300 GWh lisäenergiasta 130 GWh vuodessa tulisi altaan yhteyteen rakennettavasta uudesta voimalaitoksesta ja 170 GWh Kemijoen pääuomassa olevista voimalaitoksilta. Lisäenergiahyödystä siis noin 60 prosenttia tuotettaisiin muualla kuin allaskunnissa.

Allaskuntien saama hyöty mahdollisina verotuloina jää todella vähäiseksi aiheutettuun haittaan nähden.

Täytyykin ihmetellä, mikä on se voima ja vipu, jolla Kemijoki Oy on saanut Lapin liiton ajamaan näin voimakkaasti yhtiön asiaa.