Reitit vievät luontoon

Yön yli kestäville ratsastusvaelluksille ja lyhyemmille maastoratsastusretkille on Suomen Vaellustallien liiton puheenjohtaja Noora Ruuthin mukaan nyt kysyntää.

Tarjontaakin on: Vaellustallien liitossa on jäseniä 35, ja järjestäytymättömiä palveluntarjoajia lienee vielä toinen mokoma. Islanninhevoset ja suomenhevoset ovat suosituimpia maastokavereita, ja reittejä on pitkin poikin komeata Suomen maata.

Ruuth sanoo, että maastoratsastusta ja ratsastusvaelluksia tarjoavat yrittäjät ovat samassa ikeessä kuin hevosala yleensäkin.

”Ihmiset tekevät sitä elämäntapana. Tuotteelle ei osata asettaa oikeata hintaa, vaan tehdään tappiolla. Ainakaan palkkaa itselleen eivät yrittäjät useinkaan pysty edes ajatella maksavansa. Itse sen tiedän, kun pyöritän omaa vaellustallia.”

Ruuth kertoo hevosalan yrityksen keski-iän pyörivän kolmen¬neljän vuoden kieppeillä. Siinä vaiheessa omarahoitus loppuu. ”Yrittäjien pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että tallin pito on harrastus. Laadukkaasta tuotteesta pitää saada sopiva maksu. Muuten toiminta lakkaa.”

”Myös yleisen ajattelutavan hevosalaa kohtaan pitäisi muuttua. Ei voida ajatella, että tämä on jotain tyttöjen puuhastelua. Maastotallit tarjoavat mahtavaa palvelua ja turvallisia, ohjattuja elämyksiä hevosten parissa. Olisi myös suotavaa, että maaseudun Ely- ja uusyrityskeskukset neuvoisivat enemmän hevosalan yritysten perustajia, ettei liian heppoisin perustein lähdettäisi yrittämään.”

Vaellus- ja maastotallien toiminta perustuu vahvasti jokamiehenoikeuksiin. Ne sallivat kulun metsissä ratsain, kunhan toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa maastolle. Suomen matkailunedistämistutkimuskeskus MEKin vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan hevosmatkailuyritysten ratsastusreitit kulkevat suurelta osin omilla tai muiden yksityisten mailla.

”MTK:n ajama heikennys jokamiehenoikeuksiin tekisi hallaa hevosmatkailuyrittäjille. Muutos koskisi kaikkea jokamiehenoikeudella suoritettua yritystoimintaa. Sen mukaan hevosella ei saisi enää kulkea metsässä, jos toimintaan liittyy kaupallinen aspekti. Toivottavasti niin ei käy. Kyllähän jo nyt ratsastusreitit, joita ammattimaisesti käytetään, pyritään aina sopimaan maanomistajien kanssa”, Ruuth sanoo.

Siinä missä moottorikelkkareittejä suunnitellaan ja otetaan käyttöön, on myös hevosreittejä valmisteilla ja valmistunutkin jo eri puolilla Suomea. Jo päättynyt, valtakunnallinen Hevoskehä-hanke poiki reittejä usean kunnan alueelle. Luontomatkailu otetaan huomioon kaavoituksessa yhä tiiviimmin.

”Alan yrittäjien on oltava hereillä, kun alueita kaavoitetaan, että hevosreittien mukanaolo turvataan. Hyviä esimerkkejä hevosyrittäjien ja kuntien välillä on jo paljon”, kuntoliikunta-asiantuntija Kielo Kestinmäki Suomen Ratsastajainliitosta tietää.

Sekä Kestinmäki että Ruuth sanovat, että vaellusratsastusmatkailu on kasvattamassa suosiotaan ja kiinnostaa turistejakin.

”Suomen luonto on aika erikoinen kaikkine vuodenaikoineen. Lisäksi kansallishevosemme suomenhevonen kiinnostaa turisteja. Suomen luonnon ja suomenhevosen yhdistäminen on vetovoimainen juttu”, Noora Ruuth summaa.