Hallitus ja oppositio samalla viivalla

Hallituksen on nautittava kansan luottamusta joka päivä. Opposition tehtävä on vahtia tätä. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Mielipide|Politiikka

28.11.202218:30

Kolumni

Seppo Kääriäinen

Nykyinen hallituspoliittinen asetelma ei jatku. Valta jaetaan uusiksi 2.4.2023 eduskuntavaalien jälkeen. Suomi saa uuden hallituksen – toivottavasti toimivan enemmistöhallituksen – ja myös uuden opposition.

Vanha kaava on, että oppositio tai ainakin sen kärki siirtyy hallitusvastuuseen ja että kansa äänestää jonkun tai jotkut hallituspuolueista opposition penkille. Osat vaihtuvat.

Kaikilla vakiintuneilla eduskuntapuolueilla on kokemusta sekä hallitusvastuusta että oppositiossa toimimisesta.

Lähihistoriamme ”kuuluisimpia” on kokoomuksen 21 vuoden mittainen oppositiokausi vuodesta 1966 vuoteen 1987.

Kokoomus jäi oppositioon Johannes Virolaisen porvarihallituksen jälkeen ja palasi hallitusvaltaan Harri Holkerin sinipunahallitukseen. Kokoomuksen kumppani vaihtui keskustasta demareihin.

Presidentti Kekkonen totesi vuoden 1978 presidentinvaalien alla kokoomuksen vaalijuhlassa jotenkin niin, että isänmaata voi palvella myös oppositiosta käsin. Kekkonen lienee tarkoittanut tukea hänen presidenttikautensa jatkolle ja silloiselle ulkopolitiikalle. Kannanoton voi ymmärtää laajemmin.

Kokoomus on ollut jo vuosia Suomen vaikutusvaltaisin puolue. Sillä on takanaan pitkä hallitusvallan kausi. Se näkyy valtionhallinnossakin. Kokoomus palaa todennäköisesti hallitusvaltaan ensi keväänä, ellei ihmeitä tapahdu.

Kokoomus on toiminut kaikissa hallituksissa vuoden 1987 jälkeen Vanhasen ykköshallitusta (2003-2007) ja Rinteen-Marinin hallitusta (2019- ) lukuunottamatta. Demarit ja keskusta tulevat kokoomuksen perässä hallitusvuosissa mitattuna.

Kansa valitsi presidentin kokoomuksen riveistä vuonna 2012.

Vaikutusvaltaa lisää rutkasti se, että kokoomus on suurin kuntapuolue, että sillä on merkittävät asemat Euroopan Unionissa, että se pitää talous- ja yritysmaailman ja sen etujärjestöjen johtopaikkoja, että se johtaa pääkaupunkia ja suuria kaupunkeja ja että sillä on vaikuttavat asemat monissa lobbaus- ja viestintäorganisaatioissa.

Talous-, yritys-, korporaatio-, järjestö- ja mediavallalla on nykymaailmassa pitkä käsi.

Oppositiopuolueella on monia vaikutusmahdollisuuksia. Se ei ole sivussa vallankäytössäkään. Tiukissa tilanteissa hallitus hakee tukea oppositiolta. Niin se on jatkossakin.

Oppositio läpivalaisee muun muassa välikysymysten kautta hallituksen toimintaa.

Oppositio osallistuu ulko-, turvallisuus-ja puolustuspoliittisten selontekojen rakentamiseen. Hallitus - väristä riippumatta - pyrkii laajaan yhteisymmärrykseen, ja siinä prosessissa oppositiolla on halutessaan vaikuttamisen paikka.

Nato-jäsenyyden hakemisprosessi keväällä 2022 kertoo opposition vaikutusmahdollisuuksista.

Raskasta hallitusrekeä vetäneelle ja mustelmiakin saaneelle puolueelle oppositioasema antaa ainakin teoriassa mahdollisuuksia itsensä elinvoimaistamiseen ja kannatuksen nostamiseen.

Hallitus ja oppositio ovat demokratian näkökulmasta yhtä arvokkaita. Hallituksen on hankittava kansalaisten mielissä oikeutus vallankäytölleen joka päivä, ja sitä oppositio herkeämättä vartioi.

Tasavalta tarvitsee toimintakykyisen enemmistöhallituksen, mutta yhtä tarpeellinen ja tärkeä on omaleimainen, siististi mutta väkevästi operoiva oppositio.

Kirjoittaja on ministeri.