Haketuki olisi peitonnut kalliin tuulivoiman

Eurostatin tuoreimpien tilastojen mukaan Suomi on jo vuonna 2013 käytännössä tavoittanut uusiutuvan energian tavoitteen kokonaiskulutuksessa. Tavoite oli vuoteen 2020 mennessä saavuttaa 38 prosentin taso, ja nyt jo vuonna 2013 oltiin 36,8 prosentissa. Viime vuoden lukemaa ei vielä ole saatavilla.

Eduskunta päätti hakesähköesityksestä muutama päivä sitten äänin 81–87 metsäteollisuuden eduksi.

Metsäteollisuus ainoana kyselyyn oikeutetuista 38 toimijasta vastusti tuen maksamista kuitupuusta tehdystä energiasta. Se sai läpi haluamansa byrokraattisen toimintamallin, jossa tukea maksetaan vain 60 prosentille kuitupuusta, kun se käytetään energiantuotantoon.

Nyt on virallisestikin todettava Suomen olevan Euroopan Pohjois-Korea, jossa demokratia on jalostunut diktatuuriksi. Tarpeettoman byrokratian lisääminen tukahduttaa käytännössä kuitupuun käytön energiantuotannossa.

Tämä myös tarkoittaa kivihiilen käytön lisäystä entisestään. Tätä päätöksen seurausta puolestaan käyttävät tuulivoiman kannattajat jatkossa keppihevosenaan.

Mitä olisi tapahtunut, mikäli Suomessa metsäteollisuuden edessä ei olisi taas kerran annettu periksi?

Suomessa olisi parissa vuodessa saavutettu 50 prosentin uusiutuvien taso.

Mitä se puolestaan olisi vaikuttanut? Se olisi saanut viisaammatkin heräämään ja esittämään kysymyksen, jonka me tyhmemmät olemme jo tienneet pitkään: ”Miksi enää ylipäänsä rakennamme kallista, tehotonta, ympäristöä tuhoavaa, ihmisten asuinalueita terrorisoivaa ja tehotonta tuulivoimaa?”

Hakesähkön menestys, työllistävyys ja moninkertainen tuotto tuulivoimaan nähden olisivat avanneet kaikkien silmät. Sitä eivät tietyt tahot myöskään halua.

Esimerkiksi metsäyhtiö UPM:llä on Kristiinankaupungissa ja Isojoella yksi iso tuulivoimahanke ja muuallakin maassa varmasti useita.

Kansalaiset maksavat isänmaattomille pörssiyhtiöille tuulivoiman järkyttävän suurta subventiota. Lisäksi nämä metsäyhtiöt saivat aikaan tavoittelemansa byrokratian hakesähkön tuottamiseen. Se käytännössä estää suomalaisia työllistävän puupohjaisen uusiutuvan energian kehittämistä sekä heikentää ja estää haja-asutusalueiden ja siellä asuvien ihmisten toimeentuloa.

Esimerkiksi UPM:n osakkeita omistavat paljolti ulkomaiset sijoittajat. Vielä enemmän on ulkomaisia sijoittajia jatkossa hyötymässä meidän veronmaksajien maksamasta ja takaamasta tuulivoiman syöttötariffista. Lisäksi metsäyhtiöt varaavat kuitupuut itselleen, vaikka tällä hetkellä ostavat huonosti kuitupuuta.

Kuitupuun käyttöä energiantuotannossa vastustavat käyttävät usein mainintaa: ”Ei kuitupuuta kannata polttaa.”

Saman logiikan mukaan ei eläimille saisi syöttää esimerkiksi kauraa, koska sitähän pitäisi jalostaa ja tehdä maailma täyteen kaurakeksejä.

Tuomo Kangas

Kaskinen