Timo Soini: Muutama sana soinismeista

Olin Ylessä nuorten ysiluokkalaisten haastateltavana. Kerroin heille, että suurin ekotekoni on kesämökin ulkohuussi. Totesin myös, että yksityinen pienomistus on suurinta ympäristöystävällisyyttä. Ihminen pitää huolta talostaan, tontistaan ja pienomistuksestaan.

Mikäli valtiojohtoisuus takaisi puhtaan ympäristön ja saastumattomuuden, Neuvostoliitto olisi ollut ympäristöpolitiikan taivas. Toisin on totuus.

Nuoret kysyivät myös soinismeista, noista lyhyistä, kryptisistä tokaisuista. Ne kiinnostivat heitä. Miksi sanot noin? Mitä tarkoitat? Mistä ne alkoivat?

Niillä on poliittinen tarkoitus, tiivistäminen, saada ihminen ajattelemaan, kiinnittää mieli ja huomio. Saada aikaan reaktio. Mieluimmin hyvä, mutta ei haittaa, jos tulee pataan.

”Missä EU, siellä ongelma” on yksi ensimmäisistä ja kuuluisimmasta soinismeista. Kansa pitää, ja herrat, tosikot ja päätoimittajat nyrpistävät nenäänsä. Samaan paheksunnan kuoroon ovat liittyneet erilaiset itseään palvovat älymystöt. Hirveetä populismia! Entäs sitten? Kun katsoo EU:ta rahaliittoineen, en minä niitä menestystarinoiksi tohdi nimittää.

Näin paaston aikana minua kypsyttää ihmisen taantuminen erilaisten sääntöjen alle alistujaksi. Normaali paasto ennen pääsiäistä on oikein ja hyvä. Se rakentaa ihmistä, laajassa mielessä. Suuntautuu pois itsekkyydestä. Paastota voi monella tavalla, välttämällä tiettyä ruokaa tai joitakin totuttuja asioita. Paaston aikana pitää olla iloinen, eikä näyttää bulldogin naamaa viestittäen, että näin meikä paastoaa!

Länsimaissa moni punnitsee ruokansa kirjevaa’alla, joku on sallittua, joku kiellettyä. Sama on juoman kanssa. Mikäs siinä, jos se silloin tällöin hyvää tekee. Käyn paljon kokouksissa.

Nykyisin kysytään ruokavalion perään, onko esteitä? Soinin perheessä syötiin lapsuudessa, silloin kun isä Martti tuli kotiin. Ja lautanen syötiin tyhjäksi.

Ihminen miettii, mitä hän juo ja syö. Paaston aikana hänen pitäisi miettiä... mitä on elämän leipä. Se on paaston ja koko elämän ydin. Ihminen kun ei ole pelkästä leivästä. Tätä moni ei tule miettineeksi hömpöttäessään arjen vatukoissa.

Haluan vaikuttaa puhumalla ja olemalla ihmisten kanssa tekemisissä. Livenä! Siksi en ole Facebookissa enkä twiittaa. En paheksu. Elävä ihminen kiinnostaa. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. Kansa kyllä tietää! Ei ihmisille voi esittää itseään kummempaa. Siinä pitkässä juoksussa paljastuu. Mitä isompi valhe, sitä suurempi romahdus. Niin kuin Neuvostoliitto... ja joku muukin iso kompleksi, jonka yritystä laulavat herrat maan.

Minulla on huomattavia vaikeuksia olla kommentoimatta joitakin asioita. Itsesuojeluvaisto suojaa! Ehkä jopa sensuroi, mikä ei ole ylpeyden aihe. Nämä teemat liittyvät mielipiteisiini ja tokaisuihin ihmisistä ja asioista, joita en voi sietää, mutta joiden mielen pahoittaminen ei voi olla itsetarkoitus. Kun joku arvostelee islamia, se on hyväksyttävää. Pilkata ei tarvitse.

Kaksinaismoraali ärsyttää. Massiivisesti.

Vai mitä mieltä olet tästä: Jos et hyväksy homoliittoja, olet muka homofobinen. Jos arvostelet islamin ylilyöntejä, olet islamofobinen. Mutta, jos et hyväksy kristinuskoa.... ei. Et ole kristofobinen vaan agnostikko, ateisti tai pakana. Tällaista tekopyhyyttä. Hurskastelua ja hallintaa varten ne tokaisut syntyvät. Älä alistu, kun et ole alamainen vaan kansalainen.

Nyt ja jatkossa.