Maa- ja metsätalouden syyllistäminen jatkuu

Miksi ekologian professori Janne Kotiaho syyllistää vain maa- ja metsätaloutta (MT 18.7.)?

Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, joissa luonto on moneen kertaan tuhottu ja raiskattu valtavien betonimöykkyjen ja valtateiden alle. Monta harjua ja kalliota on tuhottu hiekan ja kiviaineksen tähden.

Tätä tilannetta kuvaa mainiosti Helsingissä luonnontieteellisen museon edessä oleva lehtipuu, joka on säälittävä pienessä reiässään. Poistakaa edes asfaltti jalkakäytävältä, jotta se raukka saisi enemmän vettä ja ilmaa juurilleen.

Entä hulevedet kaupungeissa? Jokaisen rankkasateen jälkeen rannoilla tapahtuu ekologinen katastrofi, sillä saasteet ja mikromuovit valuvat vesistöihin.

Tuulivoiman rakentamisen vuoksi tuhansia hehtaareja metsää jää teiden ja sähköjohtojen alle, jotta kaupunkilaiset saisivat sähköä ja autot ladattua.

Puusta halutaan rakentaa entistä enemmän juuri ekologisen kestävyyden vuoksi, mikä vaatii metsien hakkaamista.

Kaupunkilaisten ruoka tuotetaan maaseudulla. Sekin vaatii luonnon muokkaamista, sillä muuten ruokaa ei riitä kaikille.

Varmaankin te kaupunkilaiset olette jo luopuneet riisin syönnistä, koska sen vesijalanjälki on moninkertainen viljakasveihin ja perunaan verrattuna?

Syyllistäminen tuntuu erityisen pahalta sen vuoksi, että sekä maanviljelys että metsänhoito ovat olleet Suomen valtion ohjauksen ja rajoitusten alaisia. Tämä koskee myös paljon parjattua avohakkuuta.

Metsissä ja pelloilla on tehty niin kuin yhdessä on hyväksi nähty. Kuitenkin parissa vuodessa maanviljelijöistä on tullut lähes lainsuojattomia oman edun tavoittelijoita.

Markku ja Marketta Ojanen

Lempäälä