Hölmölässä ovet pannaan säppiin juuri, kun muut eurooppalaiset lomailevat

Suomen kesämatkailusesonki on niin lyhyt, ettei matkailuyritys voi palkata työntekijöitä ympäri vuoden, sanoo Helena Petäistö. Kuva: Jaana Kankaanpää

Mielipide|Yhteiskunta

5.4.202515:51

Kolumni

Helena Petäistö

Joka vuosi maaginen kolmen viikon jakso koululaisten rauhoittamiseksi maksaa tutkitusti Suomelle 336 miljoonaa euroa. Lukuun ei sisälly se, paljonko vanhemmat joutuvat maksamaan omasta pussistaan tämän ”rauhoittamisjakson” järjestelyistä.

Suomen opettajien tasoa pidetään erinomaisena kansainvälisenkin mittapuun mukaan. Mistä johtuu, että heidän keskusjärjestöönsä OAJ:öön on pesiytynyt porukkaa, jotka ei kykene samanlaisiin hyväksi havaittuihin ratkaisuihin kuin muissa maissa, vaan vanhaa huippukallista sapluunaa vedetään jääräpäisesti vuosikymmenestä toiseen?

Suomen opinahjojen muusta Euroopasta poikkeava kesälomakausi tulee tunnetusti hyvin kalliiksi. Talousahdingossa euroja viedään terveydenhuollosta, vanhusten- ja vammaistenhoidosta, eikä raha riitä mihinkään, sillä talouskasvua ei ole näkyvissä. Silti eivät tarjolla olevat sadat miljoonat matkailueurot kelpaa. Ne saataisiin, jos Suomi olisi auki myös elokuussa, jolloin Manner-Eurooppa matkailee – nyt vielä entistäkin enemmän kohti pohjoista, jossa ei tukehdu kuumuuteen.

Suomen kesämatkailusesonki on niin lyhyt, ettei matkailuyritys voi palkata työntekijöitä ympäri vuoden. Opiskelijat ja koululaiset saavat alalta haluamaansa kesätöitä juhannuksesta lähtien ja saisivat aina elokuun loppuun asti, jos he koulut alkaisivat myöhemmin niin kuin käytäntö oli aikoinaan Suomessakin.

Nykysysteemillä matkailusesonki kestää vain juhannuksesta elokuun alkupuolelle. Hölmölässä ovet pannaan säppiin juuri, kun muut eurooppalaiset lomailevat. Ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat ajat sitten siirtyneet tarjoamaan samoja matkoja vain Ruotsiin ja Norjaan. Tänne eksynyt automatkailija ihmettelee kiinni olevia paikkoja eikä koskaan palaa.

Suomalainen lähtee lomalle vasta juhannukselta. Perheet pähkäilevät, miten järjestää koululaisille sopivaa tekemistä siihen asti. Uimavedet ovat vielä kylmät koko maassa, pohjoisessa on paikoittain vielä lunta. Kesäloma-ajat määrätäänkin Etelä-Suomen ehdoilla.

Sen sijaan elokuut ovat nykyään lämpimiä. OAJ:ssä ei häiritse se, että lapset ja nuoret joutuvat palaamaan helteellä koulunpenkille. Sen sijaan juhannuksen alusviikot ovat sen mielestä mahdottomia koulunkäynnille, kun nuoret ovat silloin liian väsyneitä ja rauhattomia.

Miten ihmeessä se sitten onnistuu Ruotsissa? Miksei sieltä käydä ottamassa mallia, jos oma hoksnokka loppuu? Pääsiäislomaviikko kuuluu olevan ratkaisun ydin. Siihen ei Suomessa suostuta.

Joka kerta, kun käyn kouluissa puhumassa kansainvälisyydestä, otan asian puheeksi opettajainhuoneessa. Aina saan saman vastauksen: Ei meillä ole mitään loma-ajan siirtoa vastaan! Se on OAJ, ja sen kyselyihinhän vastaa aina sama sakki.

Toivottavasti opetusministeri Anders Adlercreutz onnistuu siinä, missä kaikki muut ministerit ovat tähän asti epäonnistuneet.

Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.