Tuulivoimaloiden metsäpaloriski iso

Arvovaltainen ryhmä (Henrik Lindberg, Juha Aalto, Jarno Ruusunen, Ilkka Vanha-Majamaa) kirjoitti aiheellisen yliön ”Metsäpalojen riski kasvaa tulevaisuudessa” (MT 30.6.).

Yhtä asiaa jäin ihmettelemään. Kirjoituksessa ei ollut sanaakaan yhdestä isosta riskistä, joka on erittäin jyrkästi kasvamassa.

Tuulivoimaloissa on Suomessakin tapahtunut jo joitakin tulipaloja ja maailmalla paljon. Tuulivoimaloista alkavien suurten metsäpalojen riski kasvaa varmasti kahdesta syystä. Voimaloiden määrä lisääntyy jyrkästi. Nyt niitä on yli 800 kappaletta ja määrän arvellaan jopa kymmenkertaistuvan. Lisäksi voimaloiden koot ovat nopeasti kasvaneet.

Haminassa syttyi vuonna 2017 tuulivoimala palamaan. Voimala oli varsin pieni niihin verrattuna, joita nyt rakennetaan. Silti pelastuslaitos totesi sammuttamisen mahdottomaksi. Voimalan annettiin palaa rauhassa ja räjäytettiin lopuksi maan tasalle.

Uusia voimaloita rakennetaan yleisesti lähes erämaisille alueille ympäri Suomea. Rakennuspaikat ovat korkeita mäkiä, joiden päälle tehdään suuri määrä jopa 300 metriä korkeita turbiineja. Usein kymmenienkin turbiinien ryhmiä sanotaan ”tuulipuistoiksi”.

Kysymys kuuluu: Mitä tehdään, kun vaikeassa, usein vuorten ja vesistöjen rikkomassa maastossa syttyy jokin ”tuulipuiston” turbiini palamaan? Jos myrsky on kova, kuten oli esimerkiksi juhannuksen alla, palavat kappaleet sinkoilevat jopa kilometrin päähän tai laajemmallekin alueelle ympäriinsä. Annetaanko palaa, kuten Haminassa tehtiin?