Miten ihmeessä RKP sai pelastettua ruotsinkielisten alueiden pienten sairaaloiden yöpäivystykset?
Vastaus löytyy vivusta, joka antaa vääntömomenttia puolueen kokoa enemmän.
Anna-Maja Henrikssonin johtamalla RKP:llä on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksessa kokoaan enemmän valtaa. Kuva: Fanni UusitaloSuomalaiset ovat raivaajakansaa ja tietävät, miten vipu antaa lisää voimaa muun muassa kivien ja kantojen nostamisessa raivattavasta pellosta. Kangen antaman vipuvoiman avulla on tehty myös tukkikuormia ja nostettu latoja ja tupia kivijalaltaan. Vipukelkka oli entisajan karuselli, jossa vivun päässä olleelle kelkalle sai niin kovan vauhdin, että harva pysyi kelkassa mukana.
Nykyisin vipuvoimaa käytetään muun muassa sijoittamisessa ja asuntojen ostamisessa. Velkavivun avulla voi sijoittaa enemmän kuin muuten olisi varaa. Siinä piilee kuitenkin ongelmia ja vipu saattaa katketa, jos korkotaso nousee tai pörssi romahtaa.
Vivusta saa voiman lisäksi myös lisää poliittista vaikutusvaltaa.
Viime keväänä käydyt hallitusneuvottelut venyivät pitkiksi. Erityisen suurta tuskaa hallitukseen osallistumiseen näytti olleen RKP:llä. Osa puolueesta ei halunnut mistään hinnasta samaan hallituksen perussuomalaisten kanssa.
Vaikka tuskailu jatkui julkisuudessa vielä hallituksen muodostamisen jälkeen, oppositio ei ollut todellinen vaihtoehto puolueelle. Varsinkaan sen jälkeen, kun keskusta kieltäytyi kahden rökäletappion jälkeen lähtemästä hallitusneuvotteluihin.
Se, että hallituksen tulevaisuus on RKP:n tuen varassa, antoi puolueen käsiin vahvan vipuvoiman. Vaikka sillä on hintansa, puolue oli valmis sen maksamaan. Tällaista tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä. Puoleen kansanedustajista lähes kolmannes on nyt ministereitä ja puolueella on tärkeä opetusministerin paikka.
RKP:n käsissä olevan vivun voima näkyi vahvasti hallituksen tehdessä budjettikehysriihessä sopeutuspäätöksiä. Hallitus päätti lopettaa yöpäivystyksen Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa. STT:n uutisen mukaan virkamiehet olisivat lopettaneet ennemmin hiljaisemmat ruotsinkieliset yöpäivystykset Raaseporista ja Pietarsaaresta, mutta hallitus päätti lopetuksista vain suomenkielisiltä alueilta.
RKP:llä oli vipuna myös perustuslain takaamat kielelliset oikeudet, vaikka Lohjalta ja Kokkolasta löytyy ruotsinkielistä palvelua kohtuullisen matkan päästä. Päätös taisi maistua muille hallituspuolueille pakkoruotsilta. Tuskaa helpottaa se, että RKP:n antaman vivun avulla kokoomus ja perussuomalaiset saavat omia tärkeitä asioitaan eteenpäin.
Voisi kuitenkin kysyä, miten maan hallitus voi päättää sairaaloiden päivystyksestä, koska hyvinvointialueen valtuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa?
Vuonna 2012 Raasepori oli esillä varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä. Kunnassa sijaitseva Dragsvikin varuskunta oli tarkoitus siirtää ruotsinkielisen Upinniemen varuskunnan yhteyteen, mutta Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ohjeisti Puolustusvoimia luopumaan siirrosta.
Vallankäytössä kyse ei ole aina koosta, jos käsissä on vahva vipu.
Kirjoittaja on MT:n pääkirjoitustoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








