Kaikkea ei voi tehdä etätyönä

Ruttoepidemiat kurittivat 1000-luvun alkupuoliskolla erityisesti oman työnsä varassa elävää alaluokkaa. Yläluokka kauppiasporvareita myöten oli täysin muiden tekemien fyysisten työsuoritteiden varassa koko arvoketjun kaikissa vaiheissa.

Yksin ravinnon tuottamiseen ja sen toimittamiseen ensin varastoihin ja kellareihin ja edelleen yläluokan pitopöytiin tarvittiin valtavasti työvoimaa.

Koronapandemia osuu erilaiseen maailmaan kuin nuo varhaiset epidemiat. Teknologian kehitys on muuttanut työelämän täysin. Kuitenkin toimiakseen yhteiskunta tarvitsee edelleen niitä, jotka tekevät työsuoritteensa fyysisesti kiinteästi työvälineiden ja työkohteen, asiakkaidenkin kanssa kasvokkain toimien.

Suuria ”lähityön” alueita ovat edelleen turvallisuus-, hoito-, huolto-, jakelu-, keräily- ja maatalous- erityisesti sadonkorjuutyöt. Valtava enemmistö maailman työvoimasta tekee ”lähityötä” vaikka ”etätyö” onkin enemmän esillä. Tämä siksi, että maailman tapahtumia ohjataan etätyöteknologioiden varassa. Näihin liittyvät markkinavoimat ovat erittäin aktiivisia, ja ihmiset ohjautuvat asemansa säilyttääkseen turhaankin etänäkyvyyteen.

Korona on voimistanut eri kansanryhmiin tai kansallisuuksiin liittyviä ennakkoluuloja. Jotkut ryhmät syyllistetään koronan levittämisestä. Usein nämä ryhmät ovat juuri lähityön tekijöitä hoitoalalla tai rakennuksilla ja maataloudessa. Koronan sairastanut saattaa joutua syrjinnän kohteeksi.

Teknologian kehitystä ei pidä eikä voikaan hillitä, mutta automaation rinnalle on pakko ottaa vahvasti työolojen kehittäminen niissä tehtävissä, joita ei voi ainakaan nopeasti, jos koskaan automatisoida.

Automaatiopotentiaali, jota on valtavasti, on tietenkin tunnistettava, sitä on avoimesti käsiteltävä ja sen kohteena oleville ihmisille on kuvattava realistinen skenaario ja lopulta suunnitelma siitä, miten tehtävät tulevaisuudessa hoidetaan. Tässä asiantuntijoilla ja valistuneilla yrityksillä on vastuunsa.

Poliittiselta johdolta ja työmarkkinajärjestöiltä täytyy edellyttää tasapuolisuutta eri ammattiryhmien suhteen. Investointien ohjaus ja verotus ovat julkisen vallan keinoja ohjata asioita oikeaan, koko yhteiskunnan kannalta kestävään suuntaan.