Villasukkavallankumous
Villasukka ei ole enää vain mummolan pölyttynyt muisto. Kainuusta alkanut villasukkavillitys pyyhkii yli koko maan.
Puikoissa
Kajaanin Marttalaan on pakkasaamuna kokoontunut puolenkymmentä naista kutimineen. Maarit Leinosella on tekeillä monimutkainen kirjosukka, Heli Luhtaniemellä suora kaulaliina. Rauni Majurin puikot kilkkaavat sellaista vauhtia, ettei katse pysty seuraamaan.
”Jokainen tekee tyylillään”, rohkaisee Kainuun Sukkaprikaatin kenraaliksi nimetty Leena Valtanen. Hänet tunnetaan voimanaisena, joka on saanut monta asiaa alkuun. Entinen äidinkielenopettaja, kauppias ja kouluttaja innostui eläkepäivillään ensin mehuista ja lähiruuasta ja sitten villasukista.
Lämpöä rakkaudella
Marttalassa naisten sukanvarret lähestyvät kantapäätä. Neuloessa ehditään hyvin keskustella käsitöiden tekemisestä.
”Kudotaan aina, kun on kädet vapaana. Televisiota ei voi katsella kädet ristissä”, naiset toteavat kuin yhdestä suusta.
”Autossa, junassa, bambupuikoilla lentokoneessa, veneessä, jos ei tarvitse soutaa.”
Rauni Majuri ei ole laskenut, monetko sukat hän on eläessään kutonut. ”Aina on kudin meneillään. Kudon varastoonkin, että saan antaa tarvitsevalle.”
Hänestä on ihan parasta istua kesäiltana kymmenen jälkeen mökin terassilla kutomassa.
Heli Luhtaniemi nauttii, kun ensin koko päivän tekee ammattiopistossa töitä korvien välissä, niin voi illalla ottaa neuleen ja saa jotain näkyvää aikaiseksi. Se rentouttaa.
Maarit Leinonen pystyy katsomaan myöhäisillan elokuvia nukahtamatta, kun samalla neuloo. Leena Valtanen taas rakastaa urheilukisojen seuraamista kudin kädessä. ”Sprinttikilpailun aikana valmistuu yksi kaulaliina. Siinä ei tartte lukea tekstejä.”
Nautintoa tuottaa myös se, että neuloessa voi ajatella lämpimästi ja rakkaudella sitä, jolle neuloo. Myös tuntemattomalle voi lähettää lämpöä niin kuin sota-aikana, kun kudottiin rintamalle sukkia.
Suomi-sukasta kaikki alkoi
Kainuusta on tulossa sukkamaa. Sukkahuuma sai alkunsa, kun syksyllä 2006 radiossa puhuttiin itsenäisyyden juhlavuoden juhlallisuuksista. Ne kaikki olivat Etelä-Suomessa. Mitä voisi tehdä Kainuussa? Leena Valtanen mietti.
”Tajusin, että ratkaisu oli siinä käsissäni. Kudotaan itsenäisyyden kunniaksi Suomi-sukkia!”
Itsenäisyyden juhlavuoden sukkahankkeessa yhdistyivät Valtasen visiot. Muorit perukassa kutovat yhdessä sukkaa suomalaisen lampaan villasta ja saavat siitä pientä lisätienestiä. Sukkien ostajalle tulee hyvä mieli kotimaisesta lahjasta ja saaja saa lämpimät jalat. Suuri osa sukista ostetaan liikelahjoiksi.
Ensin Valtaselle hymyiltiin, mutta pian huvitus muuttui hyvinvoinniksi. Nimenomaan maaseudun hyvinvoinniksi, joka on Valtaselle aina ollut sydämenasia.
”Mulla aina pistää päähän tehdä jotain, ja mulle on tärkeää, että ihmiset tekevät yhdessä.”
Vuonna 2007 syntyi kuusituhatta paria sinivalkoisia Suomi-sukkia, joita yli viisisataa neulojaa kutoi noin 60 yhdistyksessä.
Sukkavillitys oli niin suurta, että kauppojen lankahyllyt ammottivat ajoittain tyhjinä. Leena Valtanenkin kutoi 28 Suomi-sukat, vaikkei mikään hyvä kutoja kehu olevansakaan.
Vauvoista varusmiehiin
Suomi-sukan jälkeen muorit kyselivät, mitä seuraavaksi. Heräsi ajatus maakuntasukista.
Kainuun Sanomat julkisti maakuntasukkakilpailun ja meinasi hukkua sukkalähetyksiin. Toimitukseen saapui 519 paria erilaisia sukkia. Viisijäseninen raati valitsi niistä kymmenen, joista yleisö sai äänestää voittajan. Ääniä tuli liki kuusituhatta.
”Mahoton määrä. Vuoden kainuulainen -äänestys vetää kymmenesosan siitä. Ja meitä on täällä vain 80 000”, Leena Valtanen ihmettelee.
Sukkavillitys leviää Kainuusta muihinkin maakuntiin. Aamulehdessä valittiin Pirkanmaan vuoden kaunein sukka, ja seuraavaksi maakuntasukan valitsee Lappi.
”On ihanaa, että tämä on levinnyt kuin pullataikina. Jos vielä saadaan design-pääkaupunki Helsingin sukka, niin se on ihan huippua”, Valtanen hehkuttaa.
Kainuulaisessa marttayhdistyksessä syntyi myös idea neuloa pienet sukat kaikille Suomessa vuonna 2009 syntyville vauvoille. Martat ympäri Suomea pistivät puikot heilumaan. Mukaan tulivat ysikymppisiään juhliva Kätilöliitto ja lankatehdas Novita, ja liki 60 000 vauvaa sai käsinkudotut villasukat lahjaksi.
Vauvojen lisäksi Kainuun Prikaatista kotiutuneet varusmiehet saivat lähtölahjaksi omat Suomi-sukat.
SukkaSummit Sotkamossa
Sotkamon Vuokatissa tämän kuun lopulla pidettävä SukkaSummit 2010 kokoaa himokutojat kisaamaan neulomistaidoistaan. Lajeina ovat sukankudonta ja parikudonta, johon kumpaankin pääsee sata ensiksi ilmoittautunutta.
Tapahtuma on yhteinen voimanponnistus, jossa ovat mukana Leena Valtasen johdolla martat, maa- ja kotitalousnaiset, Kainuun ammattiopisto, Taito-Kainuu, Novita ja Katinkulta.
Kaulaliinankutomismaratonissa kudotaan 24 tuntia kaulaliinoja aluksi kuudella tuolilla, myöhemmin useammallakin, jos vain halukkaita riittää. Malli on kaikilla sama: 20 silmukkaa Tempo-langasta seiskan puikoilla, tuloksena noin metrin kaulaliina. Yleisö saa ennakkoon arvata, montako kaulaliinaa vuorokaudessa syntyy.
Kutomaan pääsee kuka tahansa, ja liinat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Summitin päätteeksi Oulun läänin ex-maaherra Eino Siuruainen lähettää sukkarekan kiertämään Suomea. Rekka on liikkuva käsityökoulu, joka pysähtyy kymmenellä paikkakunnalla opettamaan ihmisiä neulomaan.
Leena Valtasen päässä muhivat jo uudet ideat. ”Seuraavaksi pitänee järjestää sukankudonnan maailmanmestaruuskisat.”
SukkaSummit 2010 Sotkamossa 22.–24. tammikuuta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
