Suomi kiändyy karjalakse

Karjalankielelle on käännetty muun muassa Juhani Ahon Juha, Tove Janssonin Vaarallinen juhannus ja Muumipapan urotyöt, Kalevala sekä Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala. 

Itä-Suomen yliopistossa käännetään nyt monenlaisia tekstejä karjalan kielelle. Viime vuonna alkaneessa Kiännä-hankkeessa annetaan karjalan kääntäjille ammattimaista kääntäjänkoulutusta.

”Pienen ja uhanalaisen kielen kääntäminen on hyvin toisenlaista verrattuna suuren kielen kääntämiseen, sillä käytössä ei ole yhtä paljon sanakirjoja tai muita apuvälineitä”, hankkeen johtaja ja tutkija Helka Riionheimo kertoo.

Uhanalaisessa kielessä ei myöskään ole olemassa nykyaikaiseen elämänmenoon liittyvää sanastoa, joten kääntäjät joutuvat kehittämään sitä samalla.

Keskeisellä sijalla hankkeessa ovat kerran vuodessa järjestettävät seminaarit, joissa annetaan käännöstieteellistä koulutusta ja harjoitellaan kääntämistä karjalaksi.

Seminaareihin ovat tervetulleita sekä yliopiston väki ja opiskelijat että karjalankieliset ja karjalan kielestä kiinnostuneet.

Riionheimo toivoo, että nelivuotisen hankkeen myötä saataisiin käännettyä kirjallisuutta, joka tavoittaisi erityisesti nuoria lukijoita, sillä siitä on pula. Hanke toimii Koneen Säätiön myöntämän apurahan turvin.

”Pieniä kieliä, joilla ei ole kirjakieltä, pidetään jotenkin vähempiarvoisina ja vähemmän kehittyneinä kuin kieliä, joilla on kirjakieli. Kun kieltä ruvetaan elvyttämään, niin yksi tärkeä tehtävä on luoda sille kirjakieli ja alkaa kirjoittaa ja julkaista sillä kielellä.”

Kirja toimii myös todistuskappaleena. ”Painettu kirja on konkreettinen esine, joka on samalla fyysinen näyttö siitä, että kieli on olemassa. Sillä on symboliarvo.”

Riionheimon mukaan kirjat ovat apuväline kielen elvyttämisessä eivätkä siis yksin riitä kielen elpymiseen.

”Olennaista on se, että kieliyhteisön jäsenet ottavat oman kielensä käyttöön, puhuvat sitä kotona ja välittävät sen niin, että lapset oppivat kieltä.”