Kaski tuottaa puhtaat antimet

Telkkämäessä viljeltävät ruis ja nauris olivat tyypillisimmät kaskissa viljellyt ruokakasvit. Lisäksi kaskissa viljeltiin ohraa, tattaria ja pellavaa.

Kaskesta otettiin yksi tai kaksi, joskus kolmekin satoa. Ensimmäinen sato saattaa olla huikea, sillä yhdestä rukiin siemenestä voi versoa parikymmentä kortta. Telkkämäen kokeiden perusteella toisen vuoden sato jää noin puoleen ensimmäisestä.

Maan paloviljely ja riiheäminen pitivät ruiskannan puhtaana ja terveenä. Rikkakasvit tai torajyvää aiheuttava sieni eivät savussa ja kuumuudessa selviytyneet.

Suomesta kulkeutui rukiin siementä eri puolille Eurooppaa muun muassa veroina, sotasaaliina ja siirtolaisten matkassa. Tutkija Hannu Ahokas on selvittänyt suomalaisen rukiin matkaa aina Italiaan ja Keski-Aasiaan Altaille saakka.

Ruista viljeltiin usealla eri menetelmällä pelloilla ja kaskissa, joten rukiin geneettinen perimä on hyvin rikas. Telkkämäen ruis on vanhaa kaavilaista kaskikantaa.

Nauriita varastoitiin tavallisesti tuoreena nauriskuoppiin, joista niitä haettiin tarpeen mukaan. Niitä saatettiin myös varastoida haudutettuina naatteineen tai ilman naatteja. Naatit säilyivät happokäymisen ansiosta talven yli ja niitä alettiin säilömään eli pantioimaan erikseen. A. I. Virtanen kehitti säilöntämenetelmää edelleen huomattuaan, että happoa voitiin lisätä tuoreeseen rehuun.

Nauris kylvetään perinteisesti juhannuksen aikoihin, mihin viittaa kaskinauriin vanha lajikenimi Petrovski. Petruksen eli Petrin päivänä 29. kesäkuuta kylvetty nauris säästyy alkukesän tuholaisilta.