Edessä siintää raskaita vuosia: Leikkauslistat ovat jopa reilusti yli kaksi kertaa Sipilän kautta suurempia

Mielipide|Politiikka

12.4.202306:00

Kolumni

Jukka Koivula

Huhtikuun alun eduskuntavaaleissa kävi selväksi, että suomalaiset halusivat päästä eroon Sanna Marinin (sd.) hallituksesta.

Äänestäjien enemmistö ei innostunut hallituksen vasemmistovihreästä visiosta, jossa valtiontaloutta hoidettiin velalla. EU:n pohjoisimman jäsenvaltion ilmastopolitiikka viritettiin niin kunnianhimoiseen asentoon, että monet alkoivat pelätä elinkeinonsa ja toimeentulonsa puolesta.

Hallituksen vastarannankiiski keskusta ei löytänyt paikkaansa punavihreästä ankkalammesta, joka yhdessä vihreiden radikalisoitumisen ja pääministerin haparoivan johtamisen kanssa johti hallitustyön kriisiytymiseen.

Pahimpia riitapukareita ei äänestyskopeissa palkittu. Keskusta menetti kannatuksestaan 2,5 ja vihreät 4,5 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliittokin hävisi. Kansainväliseksi politiikan tähdeksi noussut Marin johdatti SDP:n pieneen vaalivoittoon. Se on pääministeripuolueelle saavutus.

SDP:n vaalimenestyksestä huolimatta Suomessa tuivertaa navakka oikeistopuhuri. Ykkönen oli kokoomus ja kakkonen perussuomalaiset, demarien jäädessä pronssille.

Työnsä päättäneellä Marinin hallituksella on kiistattomat saavutuksensa esimerkiksi sote-uudistuksen valmiiksi saattamisessa, koulutuspolitiikassa, koronakriisin hoidossa sekä Suomen turvallisuuspolitiikan suunnanmuutoksessa.

Hallitus harjoitti kuitenkin myös arkielämälle vierasta politiikka, jossa usein sinänsä hyvät tarkoitusperät johtivat ihmisten oikeustajun vastaisiin ratkaisuihin.

Suotavaa olisi, että maahan saataisiin kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitus, jota täydennettäisiin RKP:lla ja KD:lla. Tällainen enemmistöhallitus olisi vaalituloksen mukainen.

Oikeistohallituksen synnyn edellytyksenä on perussuomalaisten takinkääntö ainakin EU- ja maahanmuuttopolitiikassa. Niin äärimmäisiä näkemyksiä eduskuntavaalien alla esitettiin.

Jos oikeistohallitus jää suutariksi, yritetään sinipunaa. Se olisi huonompi vaihtoehto, sillä perussuomalaisten velvollisuutena on lähteä hallitukseen suuren vaalivoiton jälkeen.

Seuraavaa hallitusta odottaa karmaiseva savotta, mitä valtiontalouden sopeuttamiseen tulee.

Suomalaisten enemmistö haluaa lopettaa holtittoman velkaantumisen ja laittaa valtiontalouden kulukuurille. Monikaan ei silti taida ymmärtää, miten kylmää kyytiä on luvassa.

Juha Sipilän (kesk.) perusporvarihallitus sai aikanaan vaaleissa kansan tuen Suomen talouden kuntoon laittamiselle, mutta kun leikkauksia alettiin tehdä, nousi raivokas vastarinta.

Nyt puhutaan jopa reilusti yli kaksi kertaa Sipilän kautta suuremmista leikkauslistoista. Suomen valtionvelka kasvaa nykyisen korkotason oloissa 10 miljardilla eurolla vuodessa. Kirittävää riittää.

Ei käy kateeksi niitä päättäjiä, jotka pian ovat tekemässä todella epäsuosittua politiikkaa. Edessä siintää raskaita vuosia.