Naapurit auttavat vaikeassa ratkaisussa
Antti Kantola: Venäjä työntää ja Ruotsi vetää Suomea kohti Natoa.14.10.201502:00
Natoon vai ei? Kas siinä Suomen turvallisuuspolitiikan pulma, jota on pähkäilty vuosia.
Alkaa olla päätöksen aika.
Onneksi naapurit auttavat. Venäjä työntää ja Ruotsi vetää Suomea Naton jäseneksi.
Euroopan unionissa on 28 jäsenvaltiota. Niistä 22 on myös puolustusliitto Naton jäseniä.
Suomi ja Ruotsi ovat kuuden maan ryhmässä, joka on EU:n vaan ei Naton jäsen.
Muut Naton ulkopuoliset EU-maat ovat Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta.
Nyt Euroopan kartta esiin ja geopolitiikkaa pohtimaan!
Näin kirjoittaa ministeri Jaakko Iloniemi vastikään ilmestyneessä kirjassaan Maantieteelle emme mahda mitään:
”Irlanti on mahdollisimman etäällä EU:n itärajasta. Itävallan kaikki naapurit Sveitsiä lukuun ottamatta ovat Nato-maita. Kypros ei ole Nato-maa, mutta sen valtioalueella on brittiläisiä tukikohtia ja sen pohjoisosa on Turkin miehittämä. Malta on yksikseen keskellä Välimerta. Ruotsilla on naapureina Nato-maat pohjoisessa ja lännessä, etelässä ja – Baltian osalta – idässä. Näin Suomi on ainoa EU-maa, jolla on pitkä maayhteys Venäjään, ja samalla ainoa EU-maa, jolla on tuo yhteinen raja, mutta joka ei ole Naton jäsen.”
Venäjä vaikuttaa eniten Suomen turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Suomen on seurattava isoa naapuriaan tarkasti. Mitä Venäjä tekee? Miten ennustettavaa Venäjän toiminta on?
Vladimir Putinin johtama nyky-Venäjä kylvää levottomuutta ja pelkoa: hyökkäys Georgiaan 2008, Krimin niemimaan anastaminen Ukrainalta 2014 ja siitä asti jatkunut Ukrainan hallituksen horjuttaminen Itä-Ukrainan separatisteja aseistamalla ja avustamalla.
Ukrainan lisäksi Venäjä on juuri nyt osapuolena Syyrian sisällissodassa.
Putinin politiikkaa ovat myös asevarustelun kiihdyttäminen, ilmatilaloukkaukset ja siviililentoliikenteen häirintä.
Toiminnallaan Venäjä työntää Suomea kohti Natoa.
Venäjän lisäksi Ruotsin tekemiset vaikuttavat aivan keskeisesti Suomen ratkaisuihin.
Tällä hetkellä oppositiossa olevat Ruotsin porvarilliset puolueet ovat päätöksensä tehneet. Puolue toisensa jälkeen on kertonut kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista. Syy on selvä. Ruotsi seuraa levottomana Putinin uhittelua.
Ruotsin seuraavat parlamenttivaalit järjestetään vuonna 2018. Jos valta vaihtuu ja länsinaapurissamme on vaalien jälkeen porvarihallitus, Ruotsi aloittanee pikaisesti neuvottelut Naton kanssa.
Silloin Suomella on tasan yksi mahdollisuus. On matkustettava Brysseliin, koputettava Naton päämajan ovea ja anottava jäsenyysneuvotteluiden aloittamista.
Juha Sipilän (kesk.) johtama keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitus on linjannut: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”
Sekä Suomen että Ruotsin on muistettava asia, joka usein unohtuu. Jaakko Iloniemi muistuttaa: ”Onko Nato ylipäätään valmis ottamaan uusia jäseniä, ja jos on, niin milloin?”
Jos Nato-ovi on loksahtanut lukkoon, Suomen ja Ruotsin keinot ovat vähissä. Yhteinen puolustuspolitiikka on tähän asti ollut enemmän sanoja kuin tekoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
