Kriisiaika kaipaa selkeää johtajuutta
Jukka Koivula: Hallituksen viestintätyylissä kalskahtaa poliittisen vastuun väistely.31.3.202102:00
Suomi on muun maailman tavoin kituutellut koronaviruspandemian aaltojen ikeessä yli vuoden.
Vuosi sitten keväällä tartuntaluvut ja sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä ponnahtivat niin korkealle, että Suomessa otettiin käyttöön kovat koronarajoitukset tilanteen rauhoittamiseksi.
Kesällä epidemiarintamalla oli rauhallisempaa, mutta syksyn ja talven tullen erilaisia sulkutoimia on jälleen otettu käyttöön viruksen leviämisen hillitsemiseksi.
Suomi on pärjännyt koronakriisissä tähän mennessä melko hyvin. Täällä ei ole jouduttu kohtaamaan terveyspoliittista katastrofia, joka on tai on ollut käsillä sellaisissa valtioissa, joissa koronavirus on karannut hallinnasta.
Myöskään yritysten konkurssiaaltoa ei ainakaan tähän mennessä ole sulkutoimista huolimatta nähty, vaikkakin erityisesti ravintola-, matkailu- ja kulttuurialoilla aletaan nyt olla vereslihalla.
Suomea koronakriisissä luotsaava Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt oikean ratkaisun ottaessaan koronaviruksen vakavasti.
Hallituksen toiminnassa on kuitenkin myös havaittavissa selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia.
Keskeisin kehittämiskohde on ymmärrettävä viestintä. Mitä pidemmälle koronaolot ovat Suomessa jatkuneet, sitä vaikeaselkoisemmaksi keskeisten poliittisten päättäjien puhe on muuttunut.
Vuosi sitten keväällä, kun muun muassa Uusimaa eristettiin muusta maasta, poliitikot pääministerin johdolla viestivät kansalle selkeästi, miksi näin nyt toimitaan.
Viime syksyn ja kuluvan talven aikana koronatoimista on tullut vaikeaselkoista sillisalaattia. On nähty tilanteita, joissa pääministeri, sosiaali- ja terveysministeriö, THL sekä kunnat ja aluehallintovirastot pallottelevat vastuuta toisilleen ja kinastelevat julkisesti siitä, kenen syytä mikäkin sekava sattumus on ollut.
Erityisen kaoottinen tilanne on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveysministeriössä.
Pääministeri Marin puolestaan sysäsi vastuuta maan ulkorajojen valvonnasta ja koronatestauksista rajoilla kunnille ja aluehallintovirastoille.
Kommentti oli häkellyttävä tilanteessa, jossa päätäntävaltaa on nimenomaan keskitetty hallitukselle. Ei Suomen ulkorajojen valvonnasta päätetä Tornion tai Imatran kaupunginvaltuustoissa.
Hallituksella on ollut yli vuosi aikaa saada rajat hallintaan. Siinä olisi onnistuttava viimeistään nyt, ennen kuin koronaviruksen mahdollinen nelosaalto vyöryy Suomeen eteläafrikkalaisen virusmuunnoksen muodossa.
Hallituksen tiedotustilaisuudet aloitetaan luettelemalla lakipykäliä ja juridista knoppitietoa, jonka ymmärtämiseksi kuulijalla pitäisi olla juristin koulutus.
Viestintätyylissä kalskahtaa poliittisen vastuun väistely. Lakipykäliä luettelevasta puheenparresta voi saada sen virheellisen käsityksen, että hallitus vain toteuttaa lakeja, jotka ikään kuin lankeavat ylhäältä käsin säädettäviksi.
Koronakriisin oloissa tehtävistä ratkaisuista, kuten siitä, miten yhteiskunnan toimintaa rajoitetaan epidemiatilanteen hallitsemiseksi, päättää aina viime kädessä hallitus.
Poliitikkojen ja perustuslakivaliokunnan velvollisuus on sitten huolehtia, että päätökset toteutetaan lain kirjaimen mukaisesti.
Politiikan ja juridiikan välisen rajan hämärtyminen ja hämärtäminen on vaarallista.
Epäselvä ja kryptinen viestintä on myös omiaan ruokkimaan netissä solkenaan leviäviä salaliittoteorioita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
