Lukijalta: Syrjintä rehottaa ja voi hyvin digimaailmassa
Digitaalinen taitotaso vaihtelee Prisman aukioloaikojen löytämisestä siihen, että osaa selvittää miksi jokin digipalvelu ei toimi. Puolisen miljoonaa aikuista ei selviä Prisma-tasosta.
Arno Wirzenius mielestä monet suomalaiset ovat jääneen digitalisaation kehityksen kyydistä. Se on hänen mielestään digitaalista syrjintää. Kuva: Jaana KankaanpääDigitalisointi on oikein hyvä asia. Siis niille jotka selviävät siitä, mutta huomattava osa väestöstä ei selviä digipalveluista. He tarvitsevat perinteisiä palveluja, mutta niitä vähennetään ja osin lopetetaan. Tulos on että näillä ihmisillä on vaikeuksia selvitä yhteiskunnassa. Tämä on digitaalista syrjintää.
Digitalisointia perustellaan tilastoilla, joiden mukaan niin ja niin moni käyttää internetiä. Tämä on samantapaista kuin opettaa lasta kävelemään. Tuskin kukaan väittää että kaksivuotiasta pitäisi päästää yksin suurkaupungin keskustaan, mutta digitalisoinnissa vasta-alkajan pitää heti yksin suunnistaa kaikkialle digitaalisessa suurkaupungissa.
Toinen perustelu on, että niin monta prosenttia käyttää älypuhelinta, siis osaa käyttää älypuhelinpalveluja. Väitteen logiikka on, että kun on työkalu niin osaa käyttää sitä. Kirurgiksi tuleminen on helppoa: osta kirurgin veitsi.
Digitaalinen taitotaso vaihtelee Prisman aukioloaikojen löytämisestä siihen, että osaa selvittää miksi jokin digipalvelu ei toimi. Puolisen miljoonaa aikuista ei selviä Prisma-tasosta, kun luultavasti pitkälti yli 80 prosenttia ei selviä jälkimmäisestä tasosta.
Ratkaisuksi tarjotaan kursseja yleisratkaisuksi jokaiselle. Se muistuttaa kävelykurssien tarjoamista pyörätuolipotilaille.
Omakanta-palvelun seitsemästä osiosta kuusi on tarkoitettu pelkästään digitaitoisille. Palvelu juhli äsken 10 vuotta. Se oli myös kymmenvuotisjuhla lakiin sisällytetylle digisyrjinnälle.
Digitaalisen suunnistamistaidon lisäksi tarvitaan mediariippumatonta luku- ja kirjoitustaitoa. OECD:n 90-luvun tutkimusten mukaan Suomi oli toiseksi paras maailmassa. Kokonaista 60 prosenttia työikäisestä väestöstä hallitsi tarvittavan osaamisen. Siis 40 prosenttia ei ymmärtänyt kirjoitettua tekstiä riittävän hyvin digiyhteiskunnassa selviämiseksi.
Peruskoulu tuottaa koulun käyneitä nuoria, jotka eivät kykene kirjoittamaan täydellistä lausetta. Mutta digitalisointi on ratkaissut tämän ongelman: teksti laitetaan näyttöruutuun, silloin kaikki ymmärtävät ja osaavat kaiken.
Syrjintään on kolme syytä: säästetään paljon rahaa, heikot eivät perusta rikollisryhmiä eivätkä heikot pysäytä yhteiskuntaa lakkoilemalla.
Johtopäätös on selvä: syrjitään, koska se säästää paljon ja on riskitöntä.
Arno Wirzenius
Kotka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
