Lukijalta: Vahvempi Eurooppa ei ole ristiriidassa itsenäisyyden kanssa – se on itsenäisyyden edellytys
Eurooppa tarvitsee välineitä rahoittaa strategisia investointeja, mutta ne eivät saa muuttua tavaksi kiertää talousvastuuta, kirjoittaa Petra Schulze Steinen. ”Pienelle maalle huonoin vaihtoehto on heikko Eurooppa, jossa suuret maat toimivat omilla ehdoillaan.”
EU:n lippu. Kuvituskuva. Kuva: Jukka KoivulaKun Suomi aikanaan liittyi Euroopan yhteisöön, olin kriittinen. En vastustanut jäsenyyttä, mutta pelkäsin kehityssuuntaa. Olimme juuri päässeet irti itäisen naapurin vaikutusvallasta ja siirtymässä osaksi eurooppalaista integraatiota. En halunnut Suomea tilanteeseen, jossa ”annat pikkusormen ja se vie koko käden”.
Suomi oli jo liittynyt Euroopan talousalueeseen ja sitoutunut sen sisämarkkinasääntöihin ja oikeuskäytäntöön. Ajattelin, että jos noudatamme samoja sääntöjä, on parempi olla mukana päättämässä niistä.
Pidän edelleen tärkeänä, että jäsenvaltioilla on päätösvalta valtion ytimessä: verotuksessa, puolustuksessa ja velkavastuussa.
Ajan myötä olen joutunut tarkistamaan ajatteluani. Syynä on maailma.
Kun Suomi liittyi EU:hun, Eurooppa oli taloudellinen voimatekijä ja sen teollisuus vahvaa. Ajateltiin, että globalisaatio ja keskinäinen riippuvuus tekevät sodasta Euroopassa epätodennäköisen.
Pienelle maalle huonoin vaihtoehto on heikko Eurooppa, jossa suuret maat toimivat omilla ehdoillaan.
Kuinka on käynyt?
Euroopan talouskasvu laahaa. Digi-infrastruktuuri ja tekoäly ovat pitkälti amerikkalaisten hallussa, ja kriittisissä raaka-aineissa olemme riippuvaisia muista maista. Turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti.
Tämä pakottaa miettimään suvereniteettia uudesta kulmasta: kuinka paljon valtiolla on tosiasiallista itsenäisyyttä?
Jos valtio ei enää yksin pysty turvaamaan kilpailukykyään tai turvallisuuttaan, uhkaa itsenäisyys jäädä muodolliseksi.
Suomi ei ole Yhdysvallat eikä Kiina. Emme ole edes Saksa tai Ranska. Pienen EU-maan kohtalo on sidoksissa siihen, miten Eurooppa pärjää niissä asioissa, joissa yksittäinen valtio on liian pieni.
Eurooppa tarvitsee välineitä rahoittaa strategisia investointeja – kuten puolustusta, energiaa ja uusia teknologioita. Rahoitus ei kuitenkaan saa muuttua tavaksi kiertää talousvastuuta. Pienelle maalle huonoin vaihtoehto on heikko Eurooppa, jossa suuret maat toimivat omilla ehdoillaan.
Jos Eurooppa epäonnistuu, jää jäsenvaltioiden suvereniteetti muodolliseksi. Siksi vahvempi Eurooppa ei ole ristiriidassa itsenäisyyden kanssa, vaan sen edellytys.
Petra Schulze Steinen
aluevaltuutettu (kesk.), aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja
Valkeakoski
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
